Kulttuuri

Tomi Valo otti voitokkaan kaamoskuvan Käsivarren Saarijärvellä — ”Mielestäni aurinko pilaa hyvän kaamoksen nousemalla liian aikaisin”

Tomi Valon maisemaotos Saarijärveltä teki vaikutuksen valokuvakilpailun raatiin. Valo on opettanut Revontuli-Opistossa kuvankäsittelyä ja valokuvausta. Kuva: Tomi Valo

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Enontekiön kunnan Kaunis Kaamos -valokuvakilpailun voitti Enontekiön Ylikyrössä asuva Tomi Valo. Hän on ottanut talvisen maisemakuvansa nimeltä Soppilompolon puro Haltin reitin varressa Käsivarressa.

– Olin kuvaa ottaessa jeesaamassa kaveria, ja vietiin kelkkojen perässä puita Kilpisjärven erämaan autiotuville. Eka paikka oli Saarijärvi, ja siitä jatkettiin Meekolle.

– Oli rapsakka pakkanen, vesi oli auki, se oli hieno elementti siinä. Pitää kiittää kaveria, että pyysi minua mukaan sinne. Sen jälkeen on tehty tuonne montakin reissua, ovat tulleet tutuksi maisemat, Valo sanoi palkitsemistilaisuudessa lauantaina.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Valo on ollut eläkkeellä kolme vuotta, ja luontokuvaamisen tahti on vain kiihtynyt. Hän on alun perin kotoisin Helsingistä. Tunturi-Lappiin houkutteli upea luonto.

– Käytiin täällä vaeltamassa ja hiihtämässä useamman kerran vuodessa. Ajateltiin, kun asuttiin Savonlinnassa, että loppuisikohan tuo ajaminen ja muutettaisiin tänne. Sitten havahduttiin, että asuttiin Ylikyrössä. 22 vuotta on mennyt kuin siivillä.

Valo kertoo, että hän on puolisonsa kanssa luontoihmisiä. Pihalla ruokitaan lintuja ja kauriita, revontulia pääsee kuvaamaan myös omalla pihalla.

– Paikat alkaa olla jo liiankin tuttuja, kun monta vuotta on kuvannut samoilla huudeilla. Revontulet ovat kuitenkin aina erilaisia, kipinä ja hulluus ei ole hävinnyt mihinkään, päin vastoin, Valo sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kun menee tuonne Sammal-Lommoltunturin tykkypuumetsiin, se on aivan oma maailmansa. Tomi Valo

Kuluva talvi on ollut revontulien tykitystä. Valo kertoo olleensa ulkona kuvaamassa aina kun se vain on ollut mahdollista.

– Olen vähintään kuusi tai seitsemänkymmentä yötä talvessa kuvaamassa. Kuvia tulee sellaiset 35 000–40 000. Niitä kun rupee kahlaamaan, on siinä läpikäymistä.

Valolle Kaunis Kaamos -tapahtuma sopi hienosti, sillä hän tunnustaa rakastavansa kaamosta.

– Kaamos on aivan paras aika. Kun pidin turisteille kuvailtoja, sanoin aina, että jos teillä on mahdollisuus, niin tulkaa edes kerran käymään kaamosaikana. Tämä on uskomatonta aikaa. Kun menee tuonne Sammal-Lommoltunturin tykkypuumetsiin, se on aivan oma maailmansa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Et tunne siis mitään kaamosmasennusta?

– Ei, päin vastoin, mielestäni aurinko pilaa hyvän kaamoksen nousemalla liian aikaisin, Valo nauraa.

Kuvaaja hämmästelee, että vuoden pimeimpään aikaan sinisen ja punaisen sävyt ovat uskomattomia. Ja näiden lisäksi revontulet ja kuutamo tuovat omat mausteensa.

– Nyt olen päässyt kuvaamaan helmiäispilviäkin – voi voi, on niin paljon kaikkea!

Tomi Valo suuntasi Hetan Kaunis Kaamos -tapahtumasta yön selkään revontulijahtiin. Kuva: Miika Sirkiä

Käsivarressa Valo on tavannut kuvata myös Meekon laaksossa riekkoja keväällä, kun lintuja saattaa olla paikalla satapäinenkin tokka. Hän on viihtynyt myös esimerkiksi Pitsuksella ja Haltilla.

Valo tekee myös musiikkia omassa kotistudiossaan ja kuvittaa musiikkivideoita luontokuvillaan. Joskus inspiraatiota tulee myös Käsivarren erämaasta.

Kaunis Kaamos -valokuvakilpailussa etsittiin kuvaa, joka parhaiten kuvastaisi kaamosilmiötä. Arvosteluperusteina olivat omaperäisyys, taiteellisuus ja visuaalisuus sekä se, miten kuvasta välittyy kaamoksen tunnelma. Tuomarina toimi Enontekiön maisemissa viihtyvä luontokuvaaja Jetro Luhtaa.

Toiseksi kilpailussa tuli Katri Niskanen, ja kolmannen sijan vei Veera Kuula.

– Voittajakuva on samantyylinen kuin toiseksi sijoittunut, mutta tässä kuvassa itseäni miellytti onnistunut sommittelu. Mukavasti vasemmasta alareunasta virtaa joki kaukaisuuteen, ja taivasta on jätetty sopivan verran esille, Luhtaa perusteli voittokuvaa.

Kaamos päättyy Hetassa keskiviikkona 7. tammikuuta. Pimeää aikaa kestää yli kuukauden, sillä aurinko painui horisontin taa 5. joulukuuta. Kilpisjärvellä kaamos loppuu 12. tammikuuta.

Lisää aiheesta

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä