Kulttuuri

Toive evakkomuistomerkkien kunnostamisesta poiki matkan Ruotsiin ‒ Ilmoittautuminen alkaa tiistaina 12. elokuuta

Kittiläläinen Maijaleena Palosaari poikkesi toukokuussa 2024 Ruotsin-matkallaan puolisonsa Juhani Jokelan kanssa hautausmaalla Vilhelminassa Västerbottenissa. Pariskunta halusi nähdä muistomerkin, joka aikanaan on pystytetty paikkakunnalle siellä sodan aikana evakossa kuolleiden kittiläläisten muistoksi.

Palosaari kertoo, että muistomerkin näkeminen kosketti. Etenkin sen teksti, jossa puhuttiin kittiläläisistä pakolaisista, sai herkistymään.

Palosaari ja Jokela kävivät matkallaan myös toisella kittiläläisten evakkopaikkakunnalla, Doroteassa. Sielläkin on evakossa kuolleiden kittiläläisten muistomerkki.

Palosaari havaitsi, että molemmat muistomerkit olivat huonossa kunnossa. Kivet olivat sammaloituneet, ja niiden tekstit olivat haalistuneet. Palattuaan kotiin hän otti yhteyttä Kittilän kunnan kulttuuripalveluihin ja esitti kivien kunnostamista.

Tuo yhteydenotto johti siihen, että kunta on nyt järjestämässä kittiläläisille evakkoaiheista matkaa Ruotsiin.

Matkan tavoitteena on edistää osaltaan muistomerkkien kunnostamista ‒ niitä on muuallakin kuin Vilhelminassa ja Doroteassa ‒ mutta matkaan liittyy myös muita toiveita: matkan tavoitteena on syventää ymmärrystä yhteisestä historiasta, kohdata paikallisia toimijoita ja tutustua alueen kulttuuriin ja nykypäivään.

Kittiläläisiä jäi myös Ruotsiin, ja heidän lapsiaan asuu siellä. Helana Ruotsala

Matkan aikana myös dokumentoidaan kittiläläisten evakkoaikaan liittyviä tietoja ja muistoja. Kittiläläislähtöinen kansatieteilijä, emeritaprofessori Helena Ruotsala kokoaa matkasta näyttelyn, joka on esillä Kittilässä ensi talvena.

Ruotsala on kirjoittanut kittiläläisten evakkoajasta artikkelin Kittilän historiateokseen Luonnostaan eläväinen ja kirjoittaa parhaillaan artikkelia Oulun yliopiston julkaisuun Lapin sodasta.

Matkan aikana vieraillaan Skellefteåssa, Lyckselessä, Vilhelminassa, Doroteassa ja Åselessa. Näille paikkakunnille sijoitettiin Lapin sodan aikana arviolta noin kaksi kolmasosaa kittiläläisistä evakoista syksystä 1944 kesään 1945.

Helena Ruotsala kertoo, ettei Kittilästä evakkoon lähteneiden tarkka määrä ole tiedossa. Asukkaita Kittilässä oli tuolloin noin 6100. Se tiedetään, että noin sata kittiläläistä evakuoitiin Pohjanmaalle ja loput Ruotsiin. Osa miehistä jäi sotimaan, sotasairaalaan, töihin metsäkämpille tai porohommiin.

On olemassa valtavasti yksittäisten suomalaisten kertomuksia siitä, minkälaista evakkoaika oli, mutta me emme oikein tiedä, miten ruotsalaiset sen kokivat. Pekka Maunu

Kittiläläisiä kuoli evakossa asukaslukuun suhteutettuna paljon, toimittaja Pekka Maunun Lapin Kansaan kirjoittaman artikkelin mukaan suhteessa enemmän kuin millään muulla paikkakunnalla.

Kittiläläisiä on aiemmin kerrottu kuolleen evakossa 137, mutta Ruotsalan laskujen mukaan ainakin 148 kittiläläistä menetti henkensä Ruotsissa. Erityisesti lapsia menehtyi paljon kulkutauteihin.

Evakossa lapsena olleita on vielä elossa Kittilässä, mutta montaa heitä ei enää ole. Ruotsalan tiedossa heitä on alle kymmenen. Heitä toivotaan mukaan paikalle keskiviikkona 27. elokuuta, kun Ruotsin-matkalle lähteville järjestetään esittelytilaisuus Yläri-salissa.

– Kittiläläisiä jäi myös Ruotsiin, ja heidän lapsiaan asuu siellä, Ruotsala kertoo.

Lokakuun matkan aikana vieraillaan muistomerkkien lisäksi muun muassa museoissa. Vilhelminassa saadaan tietoa siitä, miten ruotsalaiset aikanaan kokivat suomalaispakolaisten tulon paikkakunnalle. Ruotsalaisten kokemuksista kertoo Laila Eliasson.

Eliasson on kotiseutuyhdistyksen aktiivi ja Vilhelminan museon entinen johtaja, joka 1980-luvulla haastatteli paikallishistoriaan perehtyessään vilhelminalaisia, jotka olivat evakkoaikana suomalaisten apuna. Pekka Maunu törmäsi Eliassonin keräämiin tietoihin kirjoittaessaan lehtijuttuja suomalaisten evakkoajasta Ruotsissa ja etsiessään tietoa ruotsalaisnäkökulmasta suomalaisevakoihin. Myös hän on lähdössä mukaan Kittilän kunnan järjestämälle matkalle.

– On olemassa valtavasti yksittäisten suomalaisten kertomuksia siitä, minkälaista evakkoaika oli, mutta me emme oikein tiedä, miten ruotsalaiset sen kokivat. Se on mielenkiintoinen puoli, ja se on kertomatta kokonaan, Maunu sanoo.

Hän arvelee, että noin 950 kittiläläisen saapuminen Vilhelminaan, jossa oli noin 1000 asukasta, ei ole ollut mikään pikkujuttu. Esimerkiksi yhteistä kieltä ei ole ollut.

Vilhelminassa on Maunun tietojen mukaan olemassa vielä rakennuksia, joissa kittiläläiset olivat evakkoaikanaan majoittuneena.

Myös Kittilän kirkonkylän hautausmaalla on evakossa menehtyneiden kittiläläisten muistokivi.

Muokattu 11.8. kello 9.59: Lisätty tieto, että ilmoittautuminen alkaa ennakkotietoja aiemmin majoitusvarausten takia.

Korjattu 11.8. kello 12.02: Jutussa luki aiemmin, että ilmoittautuminen matkalle alkaa manantaina 11. elokuuta, mutta koska se siirtyy alkamaan 12. elokuuta, päivämäärä juttuun muutettu.