Muualta Lapista

Timo K. Mukka oli myös tavallinen ja arkinen kirjailija – kirjallisuuden historiaa synnytettiin Pellossa

Tuoreen Timo K.Mukka -elämäkerran kirjoittanut, äitinsä puolelta itsekin pellolainen Sini Silveri on piirtänyt lukijoille kuvan kiltistä, lempeästä, humoristisesta ja arkisesta kirjailijasta.

– Kirjaa varten tekemieni haastattelujen kautta muodostui kuva tavallisesta miehestä, joka seurasi urheilua, kalasti ja kävi bingossa. Hän oli perheenisä, joka vaihtoi lapsille vaatteita ja hoivasi heitä. Hän tykkäsi lihapullista ja kuunteli radiosta urheilua kuin kuka tahansa, Sini Silveri sanoo.

Hän ei tosin koskaan ollut ajatellutkaan kirjailijaa myyttisenä tai erikoisena, jollaiseksi mediassa nuorena kuollutta Mukkaa oli kuvattu.

– Jotenkin tornionjokivartiseen kasvatukseen kuului, että Mukka on ollut yksi meistä, läheinen ja olemassaoleva ihminen.

Mukassa kiinnostavaa Sini Siverille on aina ollut hänen muutosvoimainen kielensä, joka on tuonut paljon uutta suomalaiseen kirjallisuuteen, ja jopa maailmankirjallisuuteen.

– Uutta oli se, miten Timo K. Mukka loi jokaiseen kirjaan toisistaan poikkeavan rakenteen. Hän suhtautui teoksiin hyvin matemaattisesti ja teknisesti. Rytmi ja rakenne olivat hänelle tärkeitä.

Sini Silveri on runoilija, joten hänelle intuitiivinen kirjoittaminen on ollut rakennetta tärkeämpää.

– Mukka harrasti myös musiikkia ja lauloi kuorossa. Ehkä rytmi ja rakenne kumpusivat sieltä? Hän luki myös muiden teoksia paljon ja opiskeli sitä kautta, miten rakenteita luodaan.

Pellolaiset ja orajärviset kirjailijan aikalaiset ovat muistaneet haastatteluissa häntä lämmöllä, joskin on selvää, että erilaisen ammattinsa ja ulkonäkönsä vuoksi häneen on kiinnitetty huomiota.

– Juorut Timosta ovat olleet moninaisia. Haastateltavat ovat antaneet aineistoa, jonka pohjalta voin sanoa, että henkilökuva on monipuolisempi kuin aikasemmin on mahdollisesti annettu ymmärtää.

– Joku saattoi kuvata, että hänen kädenpuristuksensa ei kätellessä ollut iso ja leveä työmiehen koura, vaan ote oli hentoinen ja käsi siro. Toinen taas saattoi kuvata, että hän näytti aina juuri suihkusta tulleelta.

Kirjaa varten Sini Silveri haastatteli paljon myös kirjailijan perhettä, Rovaniemellä asuvaa leskeä, Tuula Mukkaa ja niin ikään siellä asuvaa tytärtä ja Tampereella asuvaa poikaa. Pellolaisia ja väylänvartisia ihmisiä on toiminut myös Sini Silverin teoksen ennakkolukijoina.

Elämäkertaprojekti sai alkunsa pari vuotta sitten kun Gummerus otti yhteyttä Sini Silveriin. Ensimmäisen vuoden hän keräsi aineistoa arkistoista, kirjastoista ja haastatteli ihmisiä. Toisen vuoden hän kirjoitti.

– Pääosa elämäkerrasta on kirjoitettu perheemme kesäasunnolla Juoksengissa. Tämänkin kesän vietin siellä, kuten kaikki kesät, kemiläissyntyinen kirjailija sanoo.

Hänen äitinsä on Anneli Silveri, tyttönimeltään Linde. Perhe kuuluu samaan Kylli-Nivan sukuun, johon Timo K. Mukkakin.

– Muistan äidin kertoneen, kuinka hänellekin Mukan valtakunnallinen tunnettuus avautui opiskeluaikana. Sitä kautta äidilleni valkeni, että kirjallisuuden suuret käännekohdat voivat tapahtua missä vaan, ihan lähellä, kuten Pellossa.

Jos Sini Silveri saisi suositella yhtä kirjaa tornionlaaksolaisille luettavaksi juuri nyt, se olisi Laulu Sipirjan lapsista. Hänen mielestään se on hyvin pellolainen kirja, jossa käydään läpi Lapin sodan aiheuttamia traumoja.

– Kertojana on kollektiivinen yhteisö, kylä, joka on kokenut asioita. Se on tärkeä ja mielenkiintoinen kirja ja tänä vuonna sen tekee ajankohtaiseksi se, että niin Lapin sodasta kuin Mukan syntymästäkin on 80 vuotta.

Nyt kun elämäkerta on valmis, kirjailijan päässä on uusia alkuja.

– Lähinnä on semmoinen olo, että tiivis kirjoitusprosessi on nyt takana ja on aika levätä hetki. Toisaalta lepäämiseen ei siltikään ole aikaa, koska työstän runoteosta ja esiinnyn tämänkin kirjan parissa kirjamessuilla ja kirjastoissa tänä syksynä.

Sini Silverillä on myös meneillään pidempi prosessi, johon hän on saanut lyhyen apurahoituksen Taikelta tänä vuonna ja residenssin muutamaksi kuukaudeksi Koneen säätiöltä ensi vuodelle.

– Tutkin tulevaisuudessa marjastamista kokemuksena ja vertailen eri marjastuskausia toisiinsa pitemmän ajanjakson. Teoksen työnimi on Marjamiesnaisen muistiinpanoja 2. Teos on kumarrus runoilija Maila Pylkkösen samannimiselle teokselle.

Tulevana lauantaina Pellon kirjastossa järjestetään tapahtuma Timo K. Mukan syntymän 80-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Siellä Sini Silveri on mukana esittelemässä kirjaansa "Miltä männystä tuntuu olla mänty – Timo K. Mukan elämä” ja signeeraamassa niitä ostajille.

Paikalle saapuu myös laulaja-lauluntekijä Pekka Kumpulainen, joka on tehnyt musiikkia Timo K. Mukan "Punaista"-runokirjan runoihin. Paikalla on myös Timo K. Mukka -seuran jäseniä. Samalla avataan kirjailijan elämää ja tuotantoa esittelevä näyttely.

Timo K. Mukka 80 -tilaisuus Pellon kirjastossa lauantaina 12.10. kello 10-13.