Paikallisuutiset

Tiedätkö, mitä tarkoittavat ankkastokka, visto ja soapusalla? Testaa tietämyksesi murrevisassa

9. huhtikuuta vietetään Mikael Agricolan päivää ja suomen kielen päivää. Keskiviikko on siis sopiva hetki juhlistaa myös suomen kielen murteiden monipuolisuutta ja rikkautta.

Laadimme sen kunniaksi leikkimielisen murrevisan, jolla voit testata omaa tietämystäsi murresanoista. Mukana on sanoja ympäri Hilla Groupin lehtien julkaisualuetta.

Mitä nämä murresanat tarkoittavat? Vastaukset löydät jutun lopusta.

1. Mitä tarkoittavat Keski-Pohjanmaalla tuta, tuora ja tuhari?

2. Millaista syötävää on ankkastokka, ankkastukki tai ankkastokku?

3. Mitä lappilainen tekee, kun hän viskuttelee?

4. Monille itikka tarkoittaa hyttystä, mutta mihin huomattavasti suurempaan olentoon tällä sanalla voidaan myös viitata?

5. Mitä tarkoittaa häätyä?

6. ”Mitäpä se hyvejää”, sanoisi kainuulainen. Mitä hän silloin tarkoittaa?

7. Menet Perhonjokilaaksoon ja saat kuulla kommentin: ”Törkiän kolokon koria kussa!” Mitä tämä tarkoittaa?

8. Mitä tarkoittaa Lapissa sana visto?

9. Mitä tarkoitetaan Kainuussa sanalla ”soapusalla”?

10. Jos Kalajoen seudulla joku on juuri lookannut, mitä hän on tehnyt?

Vastaukset

1. Tuta, tuora ja tuhari ovat kaikki Keski-Pohjanmaalla esiintyviä nimityksiä isoisälle. Ne tulevat ruotsinkielisestä sanasta storfar, jonka väännöksiä ovat myös esimerkiksi tuffa ja tuhva. Isoäiti puolestaan voi olla esimerkiksi tummu (stormor) tai fammu (farmor).

2. Sana ankkastokka ja sen eri muodot tarkoittavat pullapitkoa. Ankkastokkaa syödään ainakin Lestijoki-, Kalajoki- ja Pyhäjokilaaksossa. Kalajoelta on taltioitu sellainenkin muoto kuin ankkaspönkä.

3. Hän kuiskuttelee. Sana viskutella tulee ruotsin kielen kuiskaamista tarkoittavasta sanasta viska.

4. Itikka voi muun muassa Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla tarkoittaa lehmää. ”Itikat on kaurapellosa”, on esimerkiksi Kannuksessa sanottu. Kotimaisten kielten keskuksen mukaan muistakin eläimistä on voitu puhua itikoina.

5. Kun jotakin häätyy tehdä, se täytyy tehdä. Sanaa käytetään lähinnä Lapissa ja Pohjois-Pohjanmaalla.

6. ”Mitäpä se hyvejää” on Kainuussa tunnettu sanonta, jonka merkitys on ”mitäpä se hyödyttää”.

7. Puhujan mielestä sinulla on todella hieno mekko. Myös esimerkiksi onnea voi toivottaa törkiän kolokosti eli todella paljon. Koria on korea eli hieno ja kussa on mekko.

8. Visto on adjektiivi, jolla tarkoitetaan jotakin inhottavaa, vastenmielistä tai puistattavaa.

9. Soapusalla tarkoittaa olemista tavattavissa, lähellä tai käden ulottuvilla.

10. Lookaaminen on esimerkiksi lumen kolaamista tieltä.

Monien murresanojen tarkkaa alkuperää on vaikeaa jäljittää, ja monet sanoista esiintyvät useissa eri murteissa hieman eri versioina. Tämän visan laatimisessa on hyödynnetty Kotimaisten kielten keskuksen ylläpitämää suomen murteiden sanakirjaa ja Hilla Groupin toimittajien tietämystä omien kotiseutujensa murteista.