Kolumnit
Tero Kylä-Kailan kolumni: Ihminen ei tarvitse faktoja – ja hyvä niin
Ajassamme, jossa tiedon määrä on kasvanut huimaa vauhtia, on helppo hämmentyä siitä, kuinka faktat näyttävät menettävän merkityksensä. Uutiset, tutkimukset ja asiantuntijalausunnot tulvivat yllemme, mutta silti yhä useampi ihminen tuntuu valitsevan omat uskomuksensa ja tunteensa faktatiedon sijasta. Joillekin meistä tämä on huolestuttavaa, mutta minusta ilmiö on vain hyvä asia.
Tämä johtaa empatiaan ja yhteisymmärrykseen, jota faktapohjainen keskustelu ei juurikaan mahdollista.
Ensinnäkin, on tärkeää ymmärtää, että faktat eivät ole universaaleja totuuksia, vaan ne ovat usein ihmisten tulkintoja ja konteksteista riippuvaisia. Kun faktat menettävät merkityksensä, avautuu tilaa uusille näkökulmille ja keskusteluille. Tämä on erityisen tärkeää monimutkaisissa kysymyksissä, joissa pelkät numerot ja tilastot eivät aina kerro koko tarinaa.
Esimerkiksi ympäristökysymyksissä pelkät luonnonsuojelututkimukset eivät kerro, mitä muutoksia ihmiselämään tai ekosysteemeihin aiheutuu. Siinä kohtaa, kun faktat alkavat menettää merkityksensä, voimme siirtyä syvempään keskusteluun, joka ottaa huomioon inhimilliset kokemukset ja tunteet. Valitettavasti luonnonsuojelutahot eivät vain halua nähdä niitä.
Toiseksi, faktat ovat usein kylmiä ja etäisiä, mutta ihmiset kaipaavat yhteyttä ja ymmärrystä. Kun keskustelu perustuu vain faktoihin, se voi helposti muuttua väittelyksi, jossa unohtuu inhimillisyys.
Muuten voisimme keskittyä enemmän siihen, mitä asiat merkitsevät ja miten ne vaikuttavat ihmisiin. Tämä johtaa empatiaan ja yhteisymmärrykseen, jota faktapohjainen keskustelu ei juurikaan mahdollista. Tunteet ja tarinat voivat olla voimakkaampia kuin pelkät faktat, ja niiden avulla voimme luoda syvempiä suhteita ja ymmärrystä.
Kolmanneksi, faktat tukahduttavat luovuuden ja innovatiivisen ajattelun. Kun keskitymme liikaa numeerisiin arvoihin ja tutkimustuloksiin, unohdamme, että muutoksia ja uusia ideoita syntyy rajojen rikkomisen kautta. Kun faktat menettävät merkityksensä, voimme avata ovet luovalle ajattelulle ja uusille lähestymistavoille.
Kaiken kaikkiaan, faktat ovat vain osa suurempaa keskustelua, jossa inhimillisyys, tunteet ja tarinat ovat keskiössä.
On tietenkin hyvä, että faktat säilyttävät paikkansa keskustelussa, mutta niiden ei tule olla ainoa totuuden mittari. Kun faktat menettävät merkityksensä, voimme siirtyä kohti dialogia, joka on rikkaampaa ja monimuotoisempaa.
Tämä ei tarkoita, että faktat olisivat turhia, vaan että meidän on opittava arvostamaan myös muita näkökulmia ja kokemuksia. Kaiken kaikkiaan, faktat ovat vain osa suurempaa keskustelua, jossa inhimillisyys, tunteet ja tarinat ovat keskiössä.
Voimme löytää syvemmän ymmärryksen maailmasta, kun opimme kuuntelemaan myös niitä ääniä, jotka eivät perustu pelkkiin faktoihin.
Kirjoittaja on muoniolainen reittityöntekijä ja intohimoinen urheilun harrastaja.