Paikallisuutiset

Tepaston tyrnit tuottivat ennätyssadon

Kittilässä on maailman pohjoisin tyrniviljelmä.

Tepastossa mökkeilevät Lasse ja Paula Raappana poimivat talven vitamiinit talteen. Tyrnien lisäksi pakkasessa on jo suuret määrät mustikkaa ja hillaa. Kuva: Miika Sirkiä

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Tyrninpoimintakausi on alkanut Tepastossa ennätysaikaisin. Tänä syksynä marjat alkoivat olla kypsiä 5. päivä syyskuuta, kun tavallisesti poimimaan päästään kuun 20. päivä.

Lohirannan tyrnitilan isäntä Bärtil Lappalainen kertoo, että sato on tänä vuonna paitsi tavallista aikaisemmassa, myös ennätyssuuri. Puskissa lymyilee satoja kiloja vitamiinipillereitä, mutta niiden poimiminen on tunnetusti hidasta — ja tyrnipensaissa on lisäksi teräviä piikkejä.

Rovaniemeläiset Paula ja Lasse Raappana poimivat torstaina talven vitamiinit talteen. Isoja ämpäreitä ei tarvita, sillä tyrni on erittäin vitamiinipitoinen ja pieni määrä riittää. Lappalaisen mukaan kahdeksasta kymmeneen marjaa päivässä on hyvä annos, sillä enempää ei elimistö ota vastaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Rasiat täyttyivät Raappanoilla nyt aiempaa nopeammin, sillä käytössä olivat Lappalaisen marketista hankkimat tyrnipoimurit. Yhdessä pensaassa on jo niin paljon marjoja, että sen ääreen voi parkkeerata tuolin kanssa ja istua poimimassa pitkän tovin. Lappalainen arvioi, että yhden pensaan tyhjentämiseen tarvitaan kaksi päivää ja kaksi poimijaa.

Maailman pohjoisin tyrniviljelmä perustettiin Tepaston Lohirantaan vuonna 2003. Tilalla Turun yliopisto tutkii pohjoisen kasvupaikan vaikutusta tyrnin laatuun. Koemarjoja poimitaan joka syksy. Aiheesta on tehty lukuisia väitöstutkimuksia, ja tulokset ovat paljastaneet, että keskiyön auringon alla kasvavissa tyrneissä on vitamiineja, sokereita ja hyviä yhdisteitä etelän verrokkeja enemmän. Marjat myös säilyvät syömäkelpoisina pidempään.

Alku ei kuitenkaan ollut helppo. Lappalaisen mukaan aluksi istutetut siperialaiset tyrnit kuolivat kaikki. Tämän jälkeen päädyttiin suomalaisiin Tyttiin, Terhiin ja Tarmoon. Ne ovat selvinneet kovistakin talvista.

Marjat kasvavat niin tiheässä, että yhtä marjoista pursuilevaa oksaa saa nyppiä pitkään. Kuva: Miika Sirkiä

Tyrnit leviävät juuresta kuin paju. Lappalainen kertoo, että 20 vuoden viljelyn jälkeen hoitaminen on helppoa. Tyrnin juuri kehittää itse typen, eikä kasteluakaan enää tarvita, kun juuret ovat jo niin vahvat.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

– Näihin ei tule ruskaa, ja marjoja voi poimia pitkään, ne eivät mene miksikään kun putoavat vasta kevättalvella, Lappalainen sanoo.

Tepastossa linnutkaan eivät ainakaan vielä ole oppineet tyrnin makuun.

Lappalainen kertoo syövänsä kirpsakkaa tyrniä etenkin aamuisin. Tyrnillä on lukuisia terveyshyötyjä. Marja muun muassa alentaa tulehdusarvoja, alentaa aterianjälkeistä insuliinitasoa ja vähentää sydän- ja verisuonitaudin riskitekijöitä.

Halukkaat tyrninpoimijat voivat olla yhteydessä Bärtil Lappalaiseen. Kaikkia pensaita ei ole saatu poimittua tyhjiksi yhtenäkään syksynä.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Katso nettijutusta video tyrnipoimurin käytöstä!

Poimurin avulla rasiat täyttyvät ripeästi. Kuva: Miika Sirkiä
Bärtil Lappalaisella on 20 vuoden kokemus tyrneistä. Hän toivottaa poimijat tervetulleiksi. Kuva: Miika Sirkiä
Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä