Urheilu

Tärpästikkelistä hiihtohuippujen kevätkisaksi – Lapponia-hiihtoviikon ovat voittaneet vuosien aikana muun muassa Mietaa, Niskaset ja Pertti Teurajärvi

Etenkin Lapponia-hiihtoviikon alkuvuosina kokonaiskilpailun voittoon lähes vaadittiin olympia- tai MM-kultamitalistin natsat.

Aivan ensimmäisen Lapponia-hiihdon aivan ensimmäinen osuus ei ollut mikään nykyisistä tutuista matkoista. Himmelriikin hiihdon, Keimiön Kiekerön ja Karra Huikosen sijaan ensin hiihdettiin Tärpästikkeli-niminen hiihto. Maisematkin olivat hieman erit kuin myöhemmin tutuksi tulleilla taipaleilla, Tärpästikkeli nimittäin hiihdettiin Olokselta Äkäslompoloon.

Alaotsikolla ”Seikkailu Tunturi-Lapissa” hiihdetyssä Lapponiassa oli ensimmäisenä vuonna neljä matkaa. 50 kilometrin Tärpästikkelin lisäksi hiihdettiin Riepanan Juovatus, 50 kilometriä Vuontispirtiltä Olokselle, 30 kilometrin Kisuran Kiekerö ja 70 kilometrin Karra Huikonen.

Ensimmäisen Lapponian kaikki matkat suoritti seitsemän hiihtäjää, joista voittajaksi kruunattiin miehissä lahtelainen Viljo Salminen ja naisissa Muonion oma Elli Roimaa. Roimaa oli myös ainoa koko kisan suorittanut nainen. Kokonaiskisan toinen, kolmas ja seitsemäs sija menivät Muonioon Timo Roimaalle, Yrjö Perkkiölle ja Arvo Yliniemelle.

Toisessa Lapponiassa kilpa olikin jo kovempaa, ja voitto meni olmpiavoittaja Arto Koivistolle. Lapponian kolmantena vuonna voittajaksi saatiin hiihtokansalle vielä tutumpi nimi: Juha Mieto. Mietaa voitti vuonna 1980 kaikki kolme matkaa – Tärpästikkeliä kun ei enää ensimmäisen vuoden jälkeen hiihdetty. 80-luvulle tultaessa osamatkojen nimet olivat jo vakiintuneet nykyisiksi. Vuonna 1981 Mieto kävi voittamassa vielä avausmatkan, mutta kokonaiskisa meni jälleen Koivistolle.

Vuoden 1982 Lapponian kokonaiskisan voitti kolmas olympiakultamitalisti, kolarilainen Pertti Teurajärvi. Teura oli samassa kultaa voittaneessa vuoden 1976 Innsbruckin olympiaviestijoukkueessa kuin Koivisto ja Mietokin.

Vuonna 1983 mestaruuteen ei enää tarvittu olympiavoittajan statusta, mutta kovat ovat hiihtomeriitit senkin vuoden ykkösellä. Kari Härkönen oli Lapponiaan tullessaan viestihiihdon MM-pronssimitalisti, ja kaksi vuotta myöhemmin eli vuonna 1985 hän voitti Seefeldissa MM-kultaa 15 kilometrin matkalla.

Maailmanmestareita ja olympiavoittajia on Lapponian laduilla nähty Innsbruckin jengin jälkeenkin, muun muassa Riitta-Liisa Roponen, Pirjo Muranen, Paavo Puurunen, Andrus Veerpalu, Liisa Anttila, Kaisa Mäkäräinen ja Iivo Niskanen. Paikallisetkin ovat silti ottaneet osansa voitoista. 1985 ja 1989 voitti Raimo Isometsä ja 1986, 1987, 1988, 1990 ja 1993 Matti Vuollo.

1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella Lapponioissa voittoja napsivat usein tutut hiihtonimet, kuten Jukka Hartonen, Valeri Rodohlebov, Karri Hietamäki ja Kari Varis. Vuonna 2003 voitto oli lipsahtaa ulkomaille, mutta tuonakin vuonna Esa Mursu kukisti lopulta yhdellä sekunnilla norjalaisen Öystein Rönbeckin. Vuonna 2006 löytyi lopulta ulkomaalaisvoittaja: Carl Swensson kiiruhti tuolloin ensimmäisenä maaliin. Saksalainen Sigrid Wille voitti naisten kokonaiskilpailun vuonna 1994.

Tänäkään vuonna Lapponiaa ei nähdä ilman hiihtomaailman huippuja. Lähtölistoilta löytyy Suomen kärkihiihtäjiin kuuluvan Kerttu Niskasen sekä Lauri Vuorisen nimet. Rovaniemellä asuva Vuorinen otti tämän talven MM-kisoissa hopeaa ja pronssia. Voittotaisteluun voi povata myös ainakin maajoukkuehiihtäjä Remi Lindholmia, viikonloppuna SM-kultaan hiihtänyttä Miro Karppasta sekä maailmancupia aktiivisesti kiertävää Irlannin Thomas Maloney Westgardia.

Kisassa on mukana myös ampumahiihdon maailmanmestari Kaisa Mäkäräinen.

Tänä vuonna Lapponia hiihdetään 7.–11. huhtikuuta.

Juttua muokattu 7.4. kello 9.53. Lisätty kilpailuun osallistuvien nimiä.