Ihmiset
”Tämä vuosi on muistuttanut siitä, että elämme sukupolvien ketjussa” – Enontekiön entinen kirkkoherra vaihtoi sukunimensä
Myös hänen enontekiöläinen vaimo Anna-Maija on nykyisin Akolahti.
Nykyisin Kalajoella kirkkoherrana toimivan Kari Laurin sukunimen vaihtuminen Akolahdeksi tuli monelle yllätyksenä. Kirkkoherralla itsellään asia on ollut mielessä jo pitkään.
– Isäni kuoli vuosi sitten, ja sen jälkeen olen hieman tutkinut suvun historiaa. Meille kaikille tahtoo käydä niin, että näissä elämänvaiheissa kyselemme, keitä me olemme ja mistä me tulemme, Akolahti kertoo.
Hän kuuli ensimmäistä kertaa Akolahti nimestä 45 vuotta sitten, kun palasi opiskelujen lomassa kotiin.
– Isäni otti puheeksi kahvipöydässä, että meidän nimi muuten voisi olla Akolahti. Olin hämmästynyt, mutta isä kertoi sukunsa taustaa ja muuton Hillilän kylän Laurin paikalle. Hänen vaarinsa Jaakko Lauri oli Akolahti aina vuoteen 1869 saakka. Sen jälkeen nimi muuttui Lauriksi.
Akolahden isä ehdotti nimen vaihtamista, mutta Akolahti itse vastusti ajatusta ankarasti.
– Totesin, että Kari Lauri on nouseva brändi markkinoilla, ei missään tapauksessa. Äitini totesi, että kyllähän me tällä nimellä on pärjätty ja pärjätään, älä nyt isän ehdotuksista hermostu.
Vaimoani Anna-Maijaa oli Enontekiöllä kutsuttu aina hänen isänsä mukaan Laurin Anna-Maijaksi.
Toisen kerran nimiasia tuli mieleen, kun Akolahti meni naimisiin 35 vuotta sitten.
– Vaimoani Anna-Maijaa oli Enontekiöllä kutsuttu aina hänen isänsä mukaan Laurin Anna-Maijaksi. Appiukkoni oli Lauri Keskitalo. Olin kuitenkin vielä tuossa vaiheessa niin perinteellinen, että vaimo piti ehdottomasti saada omalle nimelle ja Anna-Maijalle uusi sukunimi ei ollut oikeastaan iso muutos, vaan lapsuuden aikainen puhuttelu muuttui vain viralliseksi nimeksi.
Uudet pohdinnat sukunimen vaihtamisesta käynnistyivät isän kuoleman jälkeen vuosi sitten. Asiaan vaikutti myös meneillään oleva Kalajoen juhlavuosi.
– Tämä vuosi on tehnyt vähän nöyräksi ja muistuttanut siitä, että me elämme sukupolvien ketjussa. Ja omalla kohdallani palaamme sukunimeen, joka on ollut käytössä menneillä sukupolvilla ainakin sieltä 1500-luvun lopulta sinne 1800-luvun loppupuolelle. Nämä kaksi asiaa vaikuttivat siihen, että tämä muutos haluttiin tehdä just nyt.
Kun päätös nimen vaihtamisesta oli tehty, itse prosessi meni aika nopeasti. Sukunimen muutosta voi hakea Digi- ja väestötietoviraston verkkopalvelussa, ja se maksaa sata euroa per henkilö. Akolahti aloitti prosessin toukokuussa.
– Kaikki sukunimet ovat suojeltuja ja muutokselle tulee olla perusteet ja tässä tapauksessa sukuselvitys. Koska Akolahti on ollut meidän suvussa käytössä ennen vuotta 1900, se meni myös nimilautakunnalle lausuntoa varten ja se kestää yleensä 6–10 kuukautta.
Digi- ja väestötietoviraston kautta tieto uudesta sukunimestä lähtee virallisille tahoille, kuten Kelalle, verottajalle, pankeille, kiinteistörekisteriin ja postiin. Omalle vastuulle jää passin, henkilökortin, ajokortin ja pankkikorttien uusiminen. Seurakunnan nettisivuillakin on jo uudet tiedot.
Vaikka syy sukunimen vaihtoon löytyi suvun taustoista, Akolahti tietää sukunsa historiasta melko vähän.
– Isäni ei ollut mikään menneiden rupattelija, enemmänkin hiljainen. Isovaarini on kirkonkirjoissa merkitty talolliseksi, ja maataloudestahan sitä ennen elettiin. Himangalla on ollut Akolahden kylä ja on siellä Akolahdentie. Juuret ovat Himangalla myös äitini kautta ja se tuntuu hyvältä, Akolahti toteaa.
Eikä tämä Akolahtien sukupolvien ketju pääty vain kirkkoherraan ja hänen vaimoonsa: myös heidän kolme lastaan ovat ilmoittaneet muuttavansa sukunimensä Akolahdeksi sopivassa tilanteessa.
Ja totta kai sukunimen vaihtaminen tuo tullessaan myös sen, että enää kirkkoherran etu- ja sukunimi eivät mene ihmisiltä sekaisin.
– Olen saanut selitellä tuhat kertaa kumpi on sukunimi ja kumpi etunimi. Jopa puolitutut ihmiset sekoittavat sen eri tilanteissa ja toki siihen on jo tottunut. Jollakin herkällä tunnetasolla on harmittanut se, että jos joku on halunnut puhutella minua läheisesti ja henkilökohtaisesti ja käyttänyt Lauri nimeä, se on ikään kuin osunut ohi. Kari tuntuu läheisemmältä.