Kulttuuri

Taiteilijat saapuvat kyliin: Residenssi tarjoaa paikallisyhteisön, mutta myös mahdollisuuden uppoutua omaan juttuun

Puurajan kulttuuriyhdistys pilotoi luovien alojen residenssitoimintaa Tunturi-Lappiin. Elokuun puolivälistä lähtien Tepastossa, Muodoslompolossa, Kolarissa ja Äkäslompolossa majoittuu viikon mittaisissa residensseissä luovien alojen tekijöitä. Kyse on lyhytkestoisesta luovasta työskentelystä ilman tuotos- tai esiintymisvelvoitetta.

Tarve toiminnalle ilmeni hankkeessa, jossa taide- ja kulttuurialan toimintaympäristöä kartoitettiin Tunturi-Lapissa. Selvisi, että alueelle kaivataan tiloja ja toisaalta tekijöitä ja yhteistä tekemistä luovien alojen parissa työskentelevien kanssa. Kevääseen 2026 kestävä EU-osarahoitteinen hanke on kokonaiskustannuksiltaan 99 845 euroa ja siihen on saatu rahoitus Leader Tunturi-Lapilta.

– Pieni yhdistys ei voi tehdä konserttisalia. Kotiresidenssissä on oma rauha, mutta juttuseuraa, projektipäällikkö Eveliina Niva sanoo.

Hankkeessa on mukana neljä pihapiiriä, joissa kaikissa on oma emäntä jakamassa arkea. Kolarissa Saarenputaalla residenssinä toimii Susanna Arpiaisen tupa jokivarressa. Muoniossa Ruotsin puolella Muodoslompolossa Katariina Angeria majoittaa taiteilijoita oman kotinsa yhteydessä. Katariinan kasvimaa -tilalla vieraat elävät lampaiden, kanojen ja koiran seurassa.

– Muodoslompolo on kaunis ja idyllinen, sodasta säilynyt kylä, Angeria sanoo.

Elina Alatörmäsenresidenssivieraat majoittuvat kahdessa mökissä.

– Haluaisin, että toiminta on tässä paluuta maaseutumatkailuun, jota oli aikaisemmin. Että se on oikeasti vieras, joka tähän tulee. Sellainen matkailu on kasvamassa, mutta taiteellinen sisältö on kuitenkin se kaikista tärkein, Alatörmänen kertoo.

Paikka on kotikyläänsä takaisin muuttavalle Alatörmäselle hyvin tärkeä. Hän kertoo toivoneensa jo pitkään, että paikalle tulisi taiteentekijöitä, jotka pääsevät arjen rumbasta eroon ja tekemään taidetta.

– Kun itsekin latautuu täällä ja saa ideoita. Tämä on niin täynnä ja niin tyhjä yhtä aikaa. Haluaisin tarjota se kokemuksen joillekin muillekin, Alatörmänen sanoo.

Eveliina Nivan residenssikohde löytyy Äkäslompolosta. Se on kohteista lähimpänä matkailukeskusta, joten elämää on ympärillä enemmän.

– Lapissa eletään monella tavalla. Hiihtokeskuksissa on omanlainen arki, mutta ei koko Lappi ole hiihtokeskusta. Nämä ovat tavallisia koteja. Ihmiset pääsevät kokemaan eri puolia lappilaisesta elämästä, Niva sanoo.

Luovuudella on taipumus eskaloitua, joten voi syntyä vaikka mitä. Eveliina Niva

Pilotointivaihe kestää marraskuun lopulle saakka. Testijaksoille on kutsuttu taiteilijoita eri puolilta Suomea testaamaan konseptia ja hankkimaan kokemuksia. Tunturi-Lapin residensseihin tulee viikoksi kerrallaan lähes 50 luovien alojen tekijää syksyllä. Tulijat ovat sekä yksittäisiä luovien alojen tekijöitä, työryhmiä että -pareja.

Nyt valinnat on tehty omien verkostojen avulla, mutta jatkossa hankkeen 12-henkinen työryhmä pääsee pohtimaan valintakriteereitä. Mukana voi olla myös lappilaisia, ja residenssi voi sijaita vaikka naapurikunnassa.

Kukin taiteilija saa keskittyä paikalla omaan tekemiseen. Emäntien tehtävänä on juttuseuran lisäksi tarjota mahdollisuuksia ja esitellä paikkoja.

Vaikka valmista taidetta ei tarvitse syntyä, kylissä voi olla esimerkiksi olohuonekonsertteja ja kutsuja naapureille. Monet tulevat residenssiin vasta hakemaan inspiraatiota, joten ympäristö ja luonnonrauha on tärkeää.

– Jos voi samalla tarjota jotain tarjota yhteisölle, se on kiva, Niva sanoo.

Residensseissä ihmiset ovat paikallisten arjessa mukana, joten heillä on mahdollista päästä syvemmin tutustumaan paikan elämään.

– Luovuudella on taipumus eskaloitua, joten voi syntyä vaikka mitä. Emme tiedä yhtään, missä ollaan marraskuussa. Siksi on ihan mahtava päästä testaamaan tätä hommaa, Niva innostuu.

On hienoa, kun pääset jonnekin viikoksi tai kahdeksi, irti kaikesta. Tila ja aika on pyhitetty sinulle ja luovuudelle. Eveliina Niva

Millainen on residenssiemäntien oma unelmien residenssi?

– Kävin juuri vierailemassa useammassa residenssissä Varsinais-Suomessa ja Turun saaristossa. Saaristossa on samaa kuin Suomen Lapissa — vähän vaikean takana ja ollaan luonnon armoilla. Kyllä voisin milloin tahansa saaristoon tai Pohjois-Norjaan mennä, Niva sanoo.

Arpiaista houkuttelee etenkin meren ranta, jota ei Tunturi-Lapissa koe.

– Pohjois-Norja on niin inspiroiva, Arpiainen perustelee.

Angerian mielestä taas meren rannassa ei saa aikaiseksi mitään, koska hienoissa puitteissa on fokus jossain muualla. Hän kertookin olleensa Varanginvuonolla työskentelemässä pariin otteeseen.

Myös Niva ja Alatörmänen ovat olleet yhdessä tekemässä musiikkia Pykeijassa.

– On hienoa, kun pääset jonnekin viikoksi tai kahdeksi, irti kaikesta. Tila ja aika on pyhitetty sinulle ja luovuudelle. Ei tarvitse välttämättä kuin istua ja tuijottaa ja se on juuri sitä, mitä tarvitsee sillä hetkellä, Niva sanoo.

Alatörmänen kertoo kaipaavansa inspiroitumaan merimaisemien lisäksi pieneen ja vanhaan kaupunkiin, kuten Porvooseen.

– Mutta haluaisin, että siellä olisi jokin taho, että olisi yhteys paikalliseen, Alatörmänen sanoo.

Kestävyys ja ekologiset arvot ovat Angerialle erityisen tärkeitä, siksi häntä kiehtova kohde löytyy Kainuusta.

– Mustarinda-residenssi olisi kiinnostava käydä. Koen, että olisin hengenheimolainen siellä keskellä metsää, Angeria sanoo.

Kaikki residenssiemännät ovat itsekin tekemisissä esittävien taiteiden kanssa. He kertovat, että kotiresidenssissä hienoa on se, että ympärillä on ihmiselämä, jonka joukkoon taiteilija tulee mukaan, mutta on myös mahdollisuus uppoutua omaan.