Paikallisuutiset

Syksyn ylioppilaat saivat lakkinsa tunnelmallisessa tilaisuudessa: ”Tehkää kaikki mitä teette pienellä huumorilla”, neuvoi koululautakunnan puheenjohtaja

Kittilän yläkoulun ja lukion itsenäisyysjuhla ja lakkiaiset järjestettiin urheiluhallilla perjantaina itsenäisyyspäivän aattona. Syksyn ylioppilaat saivat lakkinsa urheiluhallissa, koska lukiorakennus on remontissa. Tilaan oli saatu hieno tunnelma valoilla ja koristeilla. Monet yleisössä kehuivat hallia avaraksi ja akustiikaltaan hyväksi.

Kittilässä ylioppilaslakin sai tänä syksynä kymmenen ylioppilasta. Ylioppilas Luuka Tavin perhe kertoi, että joulunalusaika sopii hyvin ylioppilasjuhlien järjestämiseen. He valmistautuivat vastaanottamaan vieraita iltapäivällä kotonaan. Itsenäisyyspäivän ohjelmassa oli ainakin Linnan juhlien seuraamista ja Luuka aikoi lähteä juhlimaan kavereiden kanssa.

Tavit sanoivat, että halli toimi erinomaisesti juhlapaikkana.

– Kaikki oli hienosti laitettu ja oli kohtelias nuori palveluskunta vastaanottamassa ja ohjaamassa, Raija Tavi totesi.

Tavit kertoivat, että näin itsenäisyyspäivän aikana luonto on kaunis, ja juhlapäivät katkaisevat mukavasti syksyn kiireet.

Luuka kertoi, että hänellä on seuraavaksi suunnitelmissa lähteä armeijaan Rovaniemelle.

Juhlapäivän ohjelmassa oli ylioppilaiden lakituksen lisäksi muun muassa piano- ja lauluesityksiä. Abiturientit luovuttivat vapauden viestikapulan eteenpäin lukion toisen vuosikurssin opiskelijoille.

Tätä maata ei ole rakennettu pelkällä verellä, hiellä ja hammasten kiristelyllä, vaan myös ilolla ja mielen keveydellä. Akseli Erkkilä

Juhlapuheen piti Kittilän koululautakunnan puheenjohtaja Akseli Erkkilä. Hän kannusti tuoreita ylioppilaita suhtautumaan tulevaan luottavaisesti.

Erkkilä sanoi, että tänä vuonna tuli kuluneeksi 80 vuotta Lapin sodan päättymisestä. Hän kertoi kuulleensa sodan käänteistä esimerkiksi omilta sukulaisiltaan.

– Kittilä itsessään on tähänastisessa historiassaan saanut jo kahdesti uuden elämän. Ensin poltettu kylä rakennettiin uudelleen ja elämä jatkui, kasvoi ja kehittyi. 1960- ja 1970-luvuilta lähtien Kittilä kuitenkin joutui muiden maalaiskuntien tapaan kierteeseen, jonka päässä näytti olevan väen muutto kaupunkeihin ja Ruotsiin ja lopulta kunnan hiljainen kuolema, Erkkilä sanoi puheessaan.

Hän kertoi, että tulevaisuuden usko on ollut tärkeässä roolissa, kun Kittilän väkiluku on viimein lähtenyt uudelleen nousuun.

– Tämä kaikki rakentuu edellisten sukupolvien tekemän työn päälle. Jos joku ei olisi uskonut tulevaan, olisi nyt hedelmää kantava työ jätetty tekemättä.

– Tätä maata ei ole rakennettu pelkällä verellä, hiellä ja hammasten kiristelyllä, vaan myös ilolla ja mielen keveydellä. Tehkää kaikki mitä teette pienellä huumorilla, Erkkilä sanoi ylioppilaille.

Joskus navigaattori sanoo, että on parempi kääntyä takaisin. Mutta juuri ne mutkat ja mäet tekevät matkastamme arvokkaan. Janne Ylinampa

Itsenäisyyden ja ylioppilastutkinnon takana on kummassakin sitkeyttä ja uskoa tulevaisuuteen, sanoi puheessaan rehtori Janne Ylinampa.

Ylinampa kertoi, että rintamalle lähteneiden tulevaisuus oli talvisodan alkaessa 86 vuotta sitten hyvin epävarma.

– Mutta heidän rohkeutensa ja uhrauksensa loivat perustan sille, että me voimme tänään juhlia täällä, vapaassa maassa. Ilman heidän työtään me emme olisi tässä. Heidän kädenjälkensä näkyy vapaudessa, joka antaa meille mahdollisuuden valita oman polun. Teidän ylioppilaiden työnne tänään jatkaa samaa tarinaa. Tarinaa, jossa jokainen sukupolvi rakentaa seuraavalle, Ylinampa sanoi.

Rehtori sanoi myös, että koulutietä ei kuljeta kuin moottoritietä vaan että se muistuttaa usein Lapin talvista polkua tai kuuluisaa Tepastontietä.

– Joskus navigaattori sanoo, että on parempi kääntyä takaisin. Mutta juuri ne mutkat ja mäet tekevät matkastamme arvokkaan. Ja kyllä, matkan varrella on ollut hetkiä, jolloin tehtävä tuntui mahdottomalta – Suurimmatkin haasteet voidaan voittaa, kun on uskoa ja tahtoa, Ylinampa totesi puheessaan.

Ennen urheiluhallin juhlaa yläkoulun 9B-luokka vieraili Kittilän sankarihautausmaalla jättämässä seppeleen ja kunnioittamassa sankarivainajien muistoa.

Kittilässä on 229 sankarihautaa. Sankarivainajien nimet löytyvät kyltistä hautausmaalla sekä netistä osoitteesta www.sotasampo.fi.

Lisää kuvia ja videota:

VIDEO: Lippu saapuu ja Finlandia soi. Martin Kullberg, trumpetti :

Video: Miika Sirkiä

Muokattu 6.12. kello 9:18: Lisätty video