Paikallisuutiset

"Suurin haitta on se mylly, että se tulee siihen” – lähiasukkaat kritisoivat Hirvasjärven tuulivoimalasuunnitelmia

Voiko tuulivoimahankkeeseen vielä vaikuttaa vai menikö juna jo? Nuottavaarassa esitettiin kriittisiä kommentteja suunnitelmista.

Hirvasjärven tuntumaan Kolarin kunnan eteläpäähän tuulivoimapuistoa aikova Energiequelle Oy toivoi vilkasta keskustelua Nuottavaaraan ja sitä saikin toissaviikon tilaisuudessa, jota oli mainostettu keskustelutilaisuutena yleisötilaisuuden sijaan. Nuottavaaran kylätalon entinen luokkahuone oli täyteen pakattu ihmisiä.

Nuottavaarassa korostuivat huolet ja kriittiset kysymykset hankkeesta. Yksi huolestuneista oli taapajärveläinen Teija Keskola. Jos myllyt tulisivat suunnitellusti Taapajärven, Nuottavaaran, Pasmajärven ja Ruokojärven väliselle alueelle, Keskola olisi tuulivoimapuiston lähin vakituinen asukas. Myllyt sijoittuisivat vähintään kaksi kilometriä asutuksesta, ja juuri ja juuri sen verran olisi Keskolan Hepolassa sijaitsevan talon ja tuotantoalueen välillä.

– Jos ne myllyt tulee, ei niistä ole mulle mitään hyötyä, Keskola sanoi.

Keskola kertoi tilaisuuden jälkeen haastattelussa, että hän osti kylästä perikunnalta talon seitsemän vuotta sitten. Joensuusta muuton motiivi oli löytää paikka, jossa marjastaa, metsästää ja olla rauhassa. Keskola on suunnitelmista surullinen.

– Mutta sitten yhtäkkiä suunnitellaan tämmöstä, ei se enää ole samanlainen maisema ollenkaan. Suurin haitta on se mylly, että se tulee siihen, Keskola sanoo.

Lisäksi suunnitelmissa sähkönsiirtokaapeli kulkisi lähellä tonttia, mikä sekin kismittää.

Kiinteistön arvo laskee, jos tuulivoimapuisto tulee, Keskola uskoo. Ei hän toisaalta haluaisi talostaan mihinkään muuttaa. Keskola kokee olevansa hankkeen haittakärsijä ilman hyötyjä.

Keskolaa huolettaa hanke myös siksi, että maakotka pesii alueella.

Taapajärveläinen Pirkko Hakala asuu 150 metrin päässä Keskolasta, ja hän jakaa Keskolan kanssa samat huolet.

Viiden kilometrin etäisyydellä voimaloista sijaitsee 73 asuin- ja 113 lomarakennusta. Tuulivoimapuiston alueen omistaa pääosin Hirvasjärven yhteismetsä sekä yksityiset maanomistajat, joilta alue vuokrataan.

Hirvasjärven hankkeessa selvitetään nyt sen ympäristövaikutuksia. Ympäristövaikusten arvioinnin, yvan, on määrä valmistua loka-marraskuussa, minkä jälkeen siitä saa lausua. Arvioiva viranomainen Lapin ely-keskus esittäisi siinä tapauksessa perustellun päätelmänsä vaikutuksista keväällä 2025.

Yvassa vaikutukset pyritään selvittämään mahdollisimman tarkasti, ja tarkasteltavana on vaihtoehdot enintään 27:n ja vähemmän kuin 27 voimalan hankkeista sekä nollavaihtoehto, jossa tuulivoimaloita ei tule. Sähkönsiirrosta vaihtoehtoja on kolme, ja sähkö siirrettäisiin ilmakaapeleilla ja osittain maakaapelilla.

Yvan rinnalla kulkee kaavoitus, josta päättää Kolarin kunta. Kaavaehdotusta tähdätään aikaisintaan keväälle 2025, jolloin se voisi olla päätettävänä vuoden 2025 lopulla.

Yvassa keskeistä on selvittää, miten negatiivisia vaikutuksia voitaisiin vähentää, yva-menettelyn projektipäällikkö Sini Kantola Sitowise Oy:stä painotti.

Ei meillä ole varaa palkata lakiasiantuntijaa, joka pystyy tekemään niitä valituksia.

Nuottavaarassa haluttiin tietää, voiko hankkeen toteutumiseen enää vaikuttaa. Hanke tuntuu etenevän vauhdilla, kommentoitiin.

– Onko se juna mennyt jo? Onko nollavaihtoehto aidosti olemassa? kysyttiin.

Kantola vastasi, että nollavaihtoehto on mukana ja että yva on se kohta, jossa hankkeeseen voi vaikuttaa.

Vastausta siihen, mitkä olisivat ”riittäviä negatiivisia vaikutuksia” hankkeen kaatumiseksi ei voitu helposti antaa. Yleisöstä kommentoitiin, että jos kunta tekee myönteisen kaavapäätöksen, siitä voidaan valittaa. Toinen puhuja vertasi maankäyttösuunnitelmia metsäojituksiin ja toisaalta Hannukaisen kaivoshankkeeseen.

– Tämä on samansuuntainen kuin kaivoshanke, kun on niin lähellä. Tästä jos lähtee valittamaan, ei meillä ole varaa palkata lakiasiantuntijaa, joka pystyy tekemään niitä valituksia.

Vaikutuksia paikallisille selvitetään vielä tänä keväänä asukaskyselyllä. Kysely tulee postissa niille 250 taloudelle, jotka ovat kuuden kilometrin säteellä kaava-alueelta tai enintään 300 metrin päässä sähkönsiirtolinjasta. Yleisöstä epäiltiin, tavoittaako kysely ja pidettiin kotikäyntejä parempana tapana tavoittaa.

– Pitäisi käydä kaikki kotitaloudet, se olisi ainoa keino saada ihmisten mielipiteet. Tämä olisi hyvä ollut tehdä vuosi sitten, tilaisuuteen osallistunut Esa Pasma totesi.

Kantola vastasi, että kysely on tilaajan eli tuulivoimayhtiön päättämä ja tilaama tapa hankkia vastauksia. Jos kyselyllä ei tavoiteta tarpeeksi ihmisiä, voidaan harkita esimerkiksi haastatteluita.

Tilaisuudessa esiteltiin jo valmistuneita mallinnoksia ja selvityksiä esimerkiksi tuulimyllyjen näkymisestä lähialueille. Karttojen tarkkuutta epäiltiin ja näkyvien tuulimyllyjen määriä pidettiin paikoitellen liian pienenä.

Projektijohtaja Karl Sandgrund puolusti karttoja ja vakuutti, että niihin voi luottaa. Maastonmuodot vaikuttavat paljon näkyvyteen, hän muistutti.

– Jos siinä on vaara tai edessä joku muu kohde, niin ei se vaan näy, Sandgrund sanoi.

Melumallinnoksen mukaan melu on rakentamisen aikana vähäistä ja impulssimaista. Toiminnan aikana ohjearvoraja eli 40 desibeliä ei ylity kahden kilometrin säteellä. Tämän melurajan ylittävä alue on sisältymässä tuulivoimakaavaan. Se johtaisi siihen, ettei alueelle jatkossa myönnetä rakennuslupia.

Nuottavaarassa huomautettiin, etteivät kaikki kylissä pääse hyötymään hankkeesta maanvuokraajina ja osa kokee kärsivänsä haittaa. Yva-konsultti Kantola sanoi, että vaikutusarviossa olisi nyt tärkeää kuulla kaikkia osapuolia. Näin päästään jo suunnittelussa vaikuttamaan haittavaikutusten vähentämiseen.

Alueella on kolme maakotkan pesää, miten ne vaikuttaa?

Maastoselvitykset aloitettiin viime vuonna ja niitä jatketaan tänä kesänä. Kesällä selvityksiä täydennetään myös arkeologian, kasvillisuuden ja luontotyyppien sekä linnuston osalta.

– Alueella on kolme maakotkan pesää, miten ne vaikuttaa? yleisöstä kysyttiin.

Vaikutukset uhanalaiseen maakotkaan tarkastellaan ja mallinnetaan Metsähallituksen ohjeistuksen mukaisesti elinympäristömallin pohjalta, jossa mallinnetaan muun muassa törmäysriskit. Yleisöstä epäiltiin mallinnoksien antamaa tietoa.

– Mallinnokset ovat aivan yleisesti tehtyjä toimia, Sandgrund sanoi.

Maakotka pystytään hänen mukaansa huomioimaan voimaloiden sijoittelussa ja sähkönsiirtolinjauksissa.

Nuottavaarassa korostuivat kriittiset äänenpainot, mutta myös myönteisiä kuultiin. Hirvasjärven yhteismetsän puheenjohtaja Ahti Hiltunen korosti, että vaikka välittömiä hyötyjiä ovat maanvuokraajat, kaikki kuntalaiset pääsevät hyötymään tuulivoimaloista verotuloina.

Yhtä voimalaa kohti kiinteistöveroa maksettaisiin toiminnan alussa yhtiön arvion mukaan enintään 30 000 euroa. Kiinteistöveron suuruus olisi siis toiminnan alussa vuosittain noin 650 000–780 000 euroa. Tuulivoimalan verotusarvo alenee sen ikääntyessä.

Oikaisu 2.5. kello 10.48. Korjattu jutun loppuun vuosittain tuulivoimaloista maksettavan kiinteistöveroarvion määrä oikeaksi. Aikaisemmin mainittu 30 000 euroa on yksittäistä voimalaa kohti arvioitu veron määrä, ei koko tuulivoimapuiston vuosittain verokertymä.

Juttua muokattu 30.4. kello 8.26. Korjattu kirjoitusvirhe.

Juttua muokattu 30.4. kello 17.05. Lisätty loppuun linkiksi aiheutta käsittelevä pääkirjoitus.