Muualta Lapista

Suomessa on jo kolme naalipentuetta – Auta naalia tuomalla tunturista pois kaikki tähteet

Naalinpentueita syntyi viime vuonna Norjaan, Ruotsiin ja Suomeen kaikkiaan 139, mikä on huomattavasti enemmän kuin edellisenä keväänä. Naalin pahimmat viholliset luonnossa ovat kettu sekä huono myyrä- ja sopulivuosi.

Pesintöjä löydettiin Ruotsista 72, Norjasta 64 ja Suomesta kolme. Pentueita oli kaikkiaan 17 eri tunturialueilla. Eteläisin pentue löydettiin Etelä-Norjan Hardangerviddasta ja pohjoisin Pohjois-Norjasta Varangin niemimaalta. Aikuisia naaleja arvioidaan olevan Fennoskandiassa nyt 582 yksilöä.

Naalipentueiden määrä ja pentueiden koko on riippuvainen myyrien ja sopulien määrästä. Tuoreessa yhteispohjoismaisessa naaliraportissa kerrotaan siksi myös pikkujyrsijäkantojen tilanteesta naalin esiintymisalueilla. Eteläisimmiltä naalin esiintymisalueilta aina Saltfjellet–Arjeplog-alueelle asti havaittiin kesällä 2024 suhteellisen monia naalipentueita. Näillä alueilla myyrä- ja sopulikannat olivat aiempaa runsaammat ja edelleen kasvussa.

Myyrä- ja sopulikannat vaihtelevat tunturialueilla luontaisesti ja aaltomaisesti noin neljän–viiden vuoden jaksoissa. Naali on sopeutunut hyödyntämään tehokkaasti jyrsijäkantojen huippuvuodet.

– Naalien lisääntyminen myös huonoina pikkujyrsijävuosina osoittaa, että lisäruokinta tekee naaleista vähemmän riippuvaisia pikkujyrsijäkantojen koosta, kun lisäruokinta hoidetaan systemaattisesti ja hyvin. Tämä näkyy selkeästi useilla tunturialueilla, joilla naalin pesinnät ovat onnistuneet yhtäjaksoisesti yli kymmenen vuoden ajan, toteaa Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Jukka Ikonen.

Metsähallitus ja WWF ylläpitävät naalin tärkeimmillä esiintymisalueilla ruokinta-automaatteja, jotka tukevat ennen kaikkea pentujen selviämistä ja auttavat aikuisia naaleja pysymään parhailla reviireillä myös heikkojen myyrävuosien yli. Automaatit on rakennettu niin, ettei kettu pääse hyödyntämään niiden tarjontaa.

Kettu on naalin pahin kilpailija, ja se hyödyntää tehokkaasti ihmiseltä tunturiin jääneet ruoan ja saaliiden tähteet.

WWF Suomi aloittaa naalin auttamiseksi uuden kampanjan, jolla pyritään minimoimaan kaikki ihmisen tunturiluontoon jättämä ketulle kelpaava ravinto, kuten ruoantähteet, kalanperkeet ja metsästyksen saalistähteet.

– Kettu on naalin pahin kilpailija, ja se hyödyntää tehokkaasti ihmiseltä tunturiin jääneet ruoan ja saaliiden tähteet. Jokainen retkeilijä, kalastaja ja metsästäjä voi auttaa naalia kuljettamalla pois tai hautaamalla ketulle kelpaavat tähteet, kannustaa WWF Suomen ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

WWF valistaa tulevan vuoden aikana tunturissa liikkuvia ihmisiä, matkailuyrittäjiä ja eräoppaita jätteiden asianmukaisesta käsittelystä ja hävittämisestä tunturiluonnossa.

Pohjolan naalikanta on kasvanut 2000-luvun alun 40–60 yksilöstä 582 aikuiseen yksilöön vuonna 2024. Naalin runsastumisesta huolimatta kanta on edelleen kaukana elinvoimaisesta. Lajia on edelleen suojeltava tehokkailla toimilla.

Naalikannan kasvua tuetaan muun muassa lisäruokinnalla, poistamalla punakettuja sekä vapauttamalla tarhassa kasvaneita nuoria villinaaleja Norjassa. Metsähallitus vastaa naalin suojelusta Suomessa. Naalien suojelussa mukana ovat myös WWF Suomi sekä EU-rahoitteinen yhteispohjoismainen Interreg Aurora -hanke Felles fjellrev – Together for the arctic fox, joka vahvistaa naalin suojelutoimia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa vuoden 2026 loppuun asti.

Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteistä naalikantaa on seurattu vuosittain valtioiden rajat ylittävänä yhteistyönä vuodesta 2022 alkaen. Kolmen maan naaliseuranta dokumentoi kannan kehitystä ja auttaa arvioimaan naalin suojelutoimien vaikutusta Fennoskandiassa.