Muualta Lapista

Sodankylän vuoden erähenkilö: ”Nuorten mukaan ottaminen eräharrastuksen piiriin on erittäin tärkeää”

Kolmetoista vuotta Suomen suurinta, Sodankylän hirviyhteislupaa vetänyt Jouko Kaihua on nimetty Sodankylän vuoden erähenkilöksi.

Hän vastaanotti tittelin nahkarepun kera Riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa.

Vuojärvellä asuva Jouko Kaihua on harrastanut metsästystä siitä alkaen, kun hän suoritti metsästystutkinnon 15-vuotiaana. Myös Joukon vaimo Outi Kaihua ja perheen neljä lasta harrastavat metsästystä.

– Pienriistasta se alkoi, vesi- ja kanalinnuista. Esimerkiksi näädän jäljitys hiihtämällä on todella mielenkiintoinen laji. Ketun jalkanarupyynti antaa haastetta metsästäjälle vaativuudessaan, Jouko sanoo.

Koirat ovatkulkeneet aina hänen mukanaan metsällä.

– Vuosien aikana minulla on ollut useita eritasoisia koiria. Suomenajokoiria minulla on ollut viimeisen 25 vuoden aikana koko ajan. Kettujen pyynti ajokoiralla on tullut tutuksi. Pyyntimuoto vaatii muutaman asiaan vihkiytyneen kaverin. Haastavaa seuruepyyntiä parhaimmillaan. Jänisjahti ajokoiran avulla on myös mielenkiintoinen pyyntimuoto.

Tällä hetkellä omakotitalon pihamaan tarhassa on neljä koiraa, joista kolme omaa koiraa. Jämtlanninpystykorvanarttu on vasta kasvamassa metsästyskoiraksi. Yksi koirista on tyttären hirvikäyttövalio jämtlanninpystykorva uros Huruvaaran Aihki. Lisäksi tarhassa on suomenpystykorva ja suomenajokoira.

Yksi tärkeimmistä Joukon mielenkiinnon kohteista on aikanaan ollut metsähanhen pyynti aapasoilla.

– Siinä lajissa tiesi kuinka työlästä saaliin saaminen voikin olla. Raskaan rinkan kantaminen pyyntipaikoille ja siellä majoittuminen laavussa tulien äärellä. Todella erähinen kokemus!

Joukon mielestänuorten mukaan ottaminen eräharrastuksen piiriin on erittäin tärkeää.

– Aloittelevien metsästäjien koulutus, oikeiden ja eettisten metsästys- ja kalastustapojen perehdyttäminen on keskiössä. Kokeneempien metsästäjien rooli tässä esimerkkinä tärkeä. Aloittelevien metsästäjien olisi toivottavaa perehtyä ensin pienriistan metsästykseen ennen kuin he siirtyvät suurriistan jahdin pariin.

Jouko Kaihua toimii hirven- ja karhunhaukkukokeiden palkintotuomina, Riistanhoitoyhdistyksen suurriistavirka-apuhenkilönä (SRVA), hirvi- ja karhukokeiden ammunnan valvojana ja metsästyksen valvojana. Suurriistavirka-apu on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten ja suurpetojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. Lapissa tyypillisin tehtävä on auton eteen juosseen ja siinä rytäkässä loukkaantuneen hirven tai kauriin lopettaminen. Lapissa suurpetoihin liittyvät SRVA- tehtävät ovat aika harvassa.

Myös omassa, Vuojärven metsästysseurassa on riittänyt toimintaa. Esimerkiksi hallituksen jäsenenä ja aktiivisena talkoohenkilönä.

Sodankylässä on yli 3000 metsästyskorttia, mikä kunnan väkimäärään nähden paljon. Sodankylän hirviyhteisluvassa metsästäjiä on noin 2000 henkeä yli 60 seurasta tai seurueesta.

Metsästäjiä ehkä eniten tällä hetkellä keskusteluttava aihe ovat ulkopaikkakuntalaiset metsästäjät. Jouko Kaihua uskoo, että aiheesta päästäisiin, jos hirvenpyynnin aikaistaminen lopetettaisiin. Tätä kannattavat useimmat metsästäjät.

Hirvenpyynnin ensimmäinen jakso alkaa Lapissa syyskuun alussa. Muualla maassa hirveä saa pyytää syyskuussa vain ns vahtimalla pelloilla ja koiran käyttö on tällöin kielletty. Muualla maassa varsinainen hirven metsästys koiran avulla alkaa lokakuun puolen välin paikkeilla.

– Uskon, ettei eteläsuomalaisilla olisi enää tarvetta tulla metsästämään Lappiin, kun aikaistus poistettaisiin. Kuitenkin ne henkilöt, joilla ei ole mahdollisuutta metsästää lainkaan hirveä etelässä voivat hakea lupia Pohjois-Suomeen lokakuussakin.

Sodankylässä on yli 3000 metsästyskorttia.

Etelä-Suomesta Lappiin tulevilla metsästäjillä on yleensä jokin side Lappiin, he ovat useasti joko muualle muuttaneita lappilaisia tai heidän jälkeläisiään. Näin on ainakin Sodankylän hirviyhteisluvassa.

– Etelä-Suomessa metsästysmaat ovat suurimmaksi osaksi yksityisten hallussa ja pirstaloituneina. Lapissa voi metsästää yhtenäisillä valtion mailla, joille Metsähallitus myöntää alueluvan ja Riistakeskus hirviluvat. Valtion maiden lisäksi yhteisluvalla on käytössä liki 200 000 hehtaaria yksityismaita.

Etelä-Suomessa hirvilupia hakevien ei tarvitse ilmoittaa ampujia, jolloin ei ole mahdollista varmistaa, onko metsästäjällä mahdollisuus osallistua metsästykseen jo toisaalla, Jouko Kaihua selvittää aihetta.

Sodankylän hirviyhteislupaa vetää nykyään Jani Kustula.

– Hirviyhteisluvan vetäjänä olemisen motiivi ei voi olla hirven pyyntilupa, jonka siitä saa palkkioksi, vaan halu hoitaa yhteistä asiaa kaikkien luvassa mukana olevien metsästäjien hyväksi. Vuodesta riippuen luvan hoitamiseen menee 300-500 työtuntia.