Muualta Lapista

Sodankyläläinen Petri Sakko haluaa olla läsnä oleva ja mukana touhuileva isä lapsilleen: ”Joka viikko on jotakin uutta ja välillä jopa joka päivä”

Sodankyläläistä Petri Sakkoa on jännittänyt, ehtiikö kymmenen kuukauden ikäinen tytär Linnea herätä päiväunilta kuvattavaksi. Hienosti ehtii, ja päikkärit olivat hyvät, sillä virtaa ja hymyä riittää.

37-vuotias Petri tunnustaa, että hän on aina toivonut tulevansa isäksi. Nyt hän on ollut isä 12 vuotta. Esikoinen Jami on omassa huoneessaan.

Toista kertaa isäksi tulo oli helpompaa, vaikka Petrin mielestä molemmat lapset ovat olleet melko helppoja vauvoja: yöt on saanut pääosin nukuttua, poikkeuksina vain valvottavat hampaidentulot ja pienet sairastelut.

Perhevapaa jakautuu siten, että kumpikin vanhempi saa 160 arkipäivän kiintiön, josta voi luovuttaa toiselle enintään 63 arkipäivää. Jaksoja voi pitää useammassa osassa, ja ne voivat olla päällekkäisiä tai vuorotellen.

Petri työskentelee geoteknikkona Sakatin kaivoshankkeessa. Hän oli kesällä perhevapaalla Linnean kanssa kahdestaan kolmen kuukauden ajan. Yhden kuukauden vanhemmat pitivät perhevapaata yhtä aikaa. Petri antoi 60 päivää puolisolleen Hanna-Leena Hietalalle. Muutama päivä on vielä jemmassa ensi kesälle.

Esikoisen kanssa Petri piti vapaata tuolloin isälle kuuluneet 18 päivää.

– On mukavaa, että aika on muuttunut, hän sanoo.

Perhevapaalla oleminen tarkoitti hänen mukaansa sitä, että päivään oli keksittävä rutiinit.

– Aamupalan jälkeinen ohjelma riippui lapsesta, mutta tavoitteeni oli käydä vaunulenkkeilemässä. Iltapäivällä koetin laittaa ruokaa. Kelit oli kesällä kohdillaan. Sai olla pihalla.

Petri Sakon mielestä isyys on mukavaa ja palkitsevaa.

– On hienoa katsoa, kun lapset kasvavat. Joka viikko on jotakin uutta ja välillä jopa joka päivä.

Hän kuvailee, että lapset ovat keskenään aika erilaisia, mutta molemmat ovat kuitenkin melko ”vilikereitä”.

Perhe on kiitollinen, että tukiverkko on kunnossa: molempien vanhemmat asuvat lähellä.

Omista isoisistään Petrillä ei ole muistikuvia. Oman isänsä kanssa hän on retkeillyt ja tulistellut.

– Hän on ollut hyvä, pitänyt jöötä ja opettanut asioita. Hän on apuna aina kun tarvitsee.

Puoliso kuvailee Petriä rauhalliseksi ja läsnä olevaksi isäksi, joka opettaa pojalleen moottorikelkkailua ja korjaa pyöriä. Sellainen isä Petri haluaakin olla: olla läsnä ja touhuta lasten kanssa mahdollisimman paljon. Pojan kanssa hän kelkkailee, pyöräilee, retkeilee ja tulistelee.

Isänpäivän paras juttu on puolison tekemä voileipäkakku. Päivälliseksi on luvassa jotakin parempaa ruokaa, kuten käristystä. Päivän päälle he käyvät onnittelukäynneillä ukin ja papan luona.