Muualta Lapista
Sodankyläläinen Joni Iivari innostui kädenväännöstä 11 vuotta sitten – Pian hän kisaa Euroopan mestaruudesta
Sodankyläläisen Joni Iivarin, 39, kotona on oma, kädenvääntöharjoittelulle tarkoitettu tila. Osa siellä olevista laitteista on kokonaan hänen itsensä suunnittelemia ja tekemiä. Sellaiset ovat esimerkiksi kahvat, joiden pyörivät kädensijat haastavat leuanvetoa ja vahvistavat rannetta.
– Se on semmoinen lajinomainen voima, mikä pitää saada hankittua, Iivari kuvailee.
Hän harjoittelee esimerkiksi kiipeämällä katosta riippuvaa köyttä pitkin vain käsiään apuna käyttäen. Ranteen lisäksi tarvitaan vahvoja olkapäitä, kyynärvartta ja yläselkää. Harjoittelussa painottuukin yläkroppa.
Joni Iivarista tuli kädenväännön harrastaja 11 vuotta sitten, kun entinen työkaveri, rovaniemeläinen kädenvääntäjä ja MM-, EM-, PM- ja SM-mitalisti Pasi Kunnari houkutteli mukaan. Iivari kävi treenaamassa hänen kotonaan ja innostui.
Nyt Iivarilla on yhteensä viisi suomenmestaruutta alle 63-kiloisten miesten sarjassa ja molemmilla käsillä. Viimeisin suomenmestaruus tuli Ikaalisissa 15. maaliskuuta.
Seuraavaksi Iivari on ilmoittautunut euroopanmestaruuskisoihin. Ne järjestetään Virossa 22.–26. toukokuuta. Monipäiväisessä kisassa kummallekin kädelle on oma kilpailupäivänsä. Suomesta kisaamaan on lähdössä reilun 50 hengen porukka.
Kerran viikossa Iivarin kotona harjoitellaan oikean kädenvääntöpöydän avulla. Treenikaverina on yleensä muutaman vuoden kädenvääntöä harrastanut Olli-Matti Niemi, muita kavereita käy treenailemassa satunnaisesti. Sodankyläläiset käyvät myös kerran kuussa Rovaniemellä vasta perustetun Nordic Rawpower -seuran yhteistreeneissä.
Lajista kiinnostuneet sodankyläläiset voivat ottaa yhteyttä Iivariin tai Niemeen. Treenikaverusten mukaan kädenvääntö on nostanut suosiotaan. He arvioivat, että koronalla saattoi olla osuutensa siinä, että kiinnostus lajia kohtaan on räjähtänyt ihan viime vuosina.
– Tätä lajia ei tarvitse aloittaa nuorena. Olen ollut pitkään kiinnostunut lajista ja seurannut lähetyksiä kisoista maailmalta. Olin yllättynyt siitä miten tekninen laji kädenvääntö onkaan, Niemi kertoo.
Kuten Iivarin treenilaitteista voi päätellä, lajinomainen kunto ei ole saavutettavissa aivan peruskuntoilulla. Ottaa kuulemma oman aikansa, että harjoittelu tuo tulosta. Kädenväännön liikerata on omanlaisensa: Iivarin ja Niemen mukaan voimaa ei tuoteta samassa suunnassa missään muussa lajissa. Aloittelijoita piinaa usein myös jänteitä raastava hermosärky, josta selviäminen voi viedä pitkäänkin.
– Se riippuu siitä kuinka rajusti aloittaa ja kuinka malttaa pitää taukoja alussa. Lähestulkoon kaikki kokevat sen harrastuksensa alussa, Iivari kertoo.
– Viidennen vääntötreenin jälkeen ei ollut enää niin pahat ne (kivut). En halua pelotella, mutta viikkohan siinä meni aina toipuessa, Niemi sanoo.
Käsitys kädenväännöstä voi mennä kokonaan uusiksi lajin sääntöjä opetellessa. Vastustajan kättä ei esimerkiksi väännetä niin sanotusti pöytään asti, sillä se voisi aiheuttaa loukkaantumisia. Kädenvääntöpöydän tyyny, johon vastustajan käsi pitää saada, onkin korkeammalla kuin tyyny, johon kyynärpää nojaa. Kilpailijan vapaan käden on oltava sivulla olevassa tapissa koko ajan. Riittää että siihen koskee vaikka peukalon päällä.
Kilpailussa kädenvääntäjien molemmin puolin suoritusta tarkkailee kaksi tuomaria. He seuraavat muun muassa kilpailijoiden olkalinjaa. Kilpailijoiden katse ei voi harhailla, vaan se on pidettävä omassa kädessä. Jos ote lipsuu ja kädet irtoavat toisistaan, tuomarit sitovat kädet yhteen sitä tarkoitusta varten tehdyillä remmeillä.
– Asento ei saa lähteä kiertymään, jolloin kilpailijoille tulee vaarallisia kulmia ja tuomarit keskeyttävät ottelun, Joni Iivari kertoo.
Iivarille tai hänen tuntemilleen kilpailijoille ei ole sattunut loukkaantumisia.
Voittaja selviää yleensä nopeasti. Yli kymmenen sekunnin väännöt ovat harvinaisia. Kahdesta virheestä tulee häviö.
Kilpailuissa on omat sarjansa naisille ja miehille sekä junioreille ja ikämiehille. Kisaajat jaetaan painoluokkien perusteella.
– Senior- eli pro-luokka on se jota seuratan eniten. Ja jostakin syystä on se oikea käsi, jota arvostetaan enemmän. On enemmän oikean käden haastematseja, Iivari ja Niemi kertovat.
Suomessa kisataan turnauksissa.
– Yleensä jos häviät kahdesti, olet ulkona. Kaaviossa on voittopuoli ja tappiopuoli. Jos ekassa matsissa käy vaikka huono tuuri ja häviät sen, voit silti nousta finaaliin kun voitat kaikki tappiopuolella. Kisa on aika raju, koska se on myös arvasta kiinni. Tietenkin jos olet Suomen vahvin kädenvääntäjä, sillä ei ole mitään väliä, Olli-Matti Niemi kuvailee.
Lajin suosion myötä Suomessakin järjestetään tätä nykyä supermatseja, joissa muutama suomalainen haastaa kovan vääntäjän maailmalta.
Iivari saisi 40 vuotta täytettyään osallistua ikämiessarjaan, mutta euroopanmestaruutta hän tavoittelee yleisessä sarjassa. Ammatikseen hän on yrittäjä ja lvi-työnjohtaja Lapin Talotekniikka oy:ssä. Hänen perheeseensä kuuluu puoliso ja kolme lasta. Työltä ja perheeltä liikenevä aika menee treenaamiseen.
– Tykkään haastaa itseäni, hän perustelee lajivalintaansa.