Paikallisuutiset
Marja Toivosen teos kotimajoituksen historiasta julkaistiin viime viikolla
”Sirkan kylä on edelleen olemassa”
Sirkan kotimajoituksen historiasta kertova kirja on valmis. Marja Toivonen työsti liki 350-sivuista teosta kolme ja puoli vuotta. Hän teki kirjaa varten yli 90 haastattelua Sirkassa ja Etelä-Suomessa ja tutki laajasti arkistoja.
Teoksessa kerrotaan tarinoin kaikkiaan 30 sirkkalaistalosta, jossa on järjestetty kotimajoitusta. Se pitää sisällään myös matkailijoiden omia muisteluksia ja runsaasti valokuvia.
Kotimajoituksen historiasta kertova teos tekee kunniaa matkailualan edelläkävijöille ja valottaa Levin kasvun ja kehityksen taustalla olevaa yritteliäisyyttä ja palveluhenkisyyttä.
– Se on iso palvelukulttuurin pohja, jonka kotimajoitus on luonut. On opittu sopeutumiskykyä ja joustavuutta, mikä on ollut suuri asia esimerkiksi, kun ajatellaan viime vuotta, Toivonen sanoo.
Sirkan kotimajoituksen lisäksi teos käy läpi Lapin hiihtomatkailun syntymistä ja kehittymistä.
– Hiihtomatkailun historiasta ei ole kirjoitettu paljon mitään. Se, mitä on, keskittyy hotelleihin.
Toivosen kirjan pääpaino on matkailussa, mutta se toimii samalla Sirkan kylän historiateoksena. Kylän vaiheille on omistettu kokonainen luku, jossa kuvataan kylää sotaa edeltävältä ajalta saakka. Teos päättyy 1980-luvulle, mutta laskettelukeskuksen kehitys kerrataan nykypäivään saakka.
– Kirjassa on aika pitkä pätkä kylän yleistä historiaa, koska halusin antaa kuvan siitä, millaiseen kylään turistit tulivat, Toivonen sanoo.
Teosta varten muun muassa kartoitettiin kylän vanhat talot, ja selvisi, että 1960-luvun puolivälissä olemassa olevista 108:sta talosta 76 eli valtaosa on edelleen jäljellä.
– Puhutaan paljon siitä, että Sirkan kylä on mennyt Levin takia pilalle. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Levin hiihtokeskus on rakennettu alueelle, jossa ei ole ollut taloja. Se on ollut todella vähäistä, mitä on purettu. Sirkan kylä on edelleen olemassa.
Talot on kirjassa luetteloitu ja merkitty karttaan. Kartoitustyössä Toivosta auttoivat etenkin Kaija Kaarela , Vuokko Jokela ja Kaisu Salmi , ja kartta tarkistutettiin liki parillakymmenellä ihmisellä.
Matkailuala alkoi kehittyä varsinaiseksi elinkeinotoiminnaksi 1960-luvulla, kun Leville rakennettiin ensimmäinen laskettelurinne ja hiihtohissi. Kittilässä on esimerkiksi toiminut vuosina 1957–1976 matkailulautakunta.
Samaan aikaan Leville perustettiin myös ensimmäisiä majataloja ja mökkikyliä. Ensimmäinen varsinainen matkailuyritys oli kauppiaspari Aune ja Eino Tiensuun sekä Sirkan kansakoulun johtajaopettaja Kosti Ylikantolan ja hänen Lilja -vaimonsa yhdessä vuonna 1953 perustama Sirkan Matkailumaja. Ylikantolat vastasivat matkailumajan toiminnasta yli 30 vuotta, ja myöhempien omistajan- ja nimenvaihdosten jälkeen yritys tunnetaan nykyään nimellä Levilehto Apartments.
Ensimmäisten joukossa olivat myös Hietalahden Maja ja Levin Loma.
Yksityisiä lomamökkejä alettiin rakentaa Sirkkaan 1970-luvun alussa, ja niistäkin Toivosen teos kertoo. Aivan ensimmäisen mökin rakennutti Pirkko Äijälä Levin Eturinteen itäpuolelle, ja mökki on yhä perheen käytössä.
Idea Sirkan kotimajoituksesta kertovasta teoksesta syntyi Facebookissa Met sirkkalaiset -ryhmässä muutama vuosi sitten, ja kun Toivonen jäi eläkkeelle, hän tarjoutui kirjoittamaan kirjan. Hän on itsekin varttunut talossa, jossa majoitettiin matkailijoita, sillä hänen vanhempansa Lempi ja Aukusti Kaarela järjestivät kotimajoitusta vinttihuoneissaan Kuusikonniemessä nykyisen Kaarelantien päässä.
Toivonen on yhteiskuntatieteilijä ja filosofian tohtori ja teki uransa työelämätutkijana. Eläkkeelle hän jäi Teknologian tutkimuskeskus VTT:n palveluinnovaatioiden professuurista.
Teoksen on kustantanut Väyläkirjat.
”On opittu sopeutumiskykyä ja joustavuutta, mikä on ollut suuri asia esimerkiksi, kun ajatellaan viime vuotta.
Kotimajoitusta 1930–1980
Kotimajoitus sai alkunsa Sirkan kylän pohjoisosassa Kuusikonniemessä nykyisen Kaarelantien päässä. Siellä toimi 1900-luvun alussa Kuusikon kestikievari, ja kun kievaritoiminta päättyi sotaan ja evakkoaikaan, lähitalot jatkoivat matkalaisten majoittamista. Myös kestikievarin emäntä Hanna Kaarela jatkoi sodan jälkeen majoitustoimintaa kotonaan.
Ensimmäinen suurempi turistiryhmä Sirkkaan saapui vuonna 1936. Heidät majoitti kievariemäntä Hanna Kaarelan lisäksi Viena Erkkilä, joka oli yksi Sirkan kotimajoituksen keskeisistä edelläkävijöistä. Erkkilän talo sijaitsi Suukosken sillan kupeessa.
Kotimajoitus sai alkunsa ruotsinkielisten ryhmien majoittamisesta. Svenska Finlands Skidförbund järjesti Sirkassa hiihtokursseja vuosina 1936–1941. Suomen Latu alkoi tuoda ryhmiä Sirkkaan sodan jälkeen.
Kotimajoituskeskittymiä oli myös Immeljärven takana Kätkätunturin juurella, keskikylällä ja Poikkijärvellä. Kirjassa on tietoa kaikkiaan 30 talosta, jossa on järjestetty kotimajoitusta.
Kotimajoitus loppui 1980-luvun alkuun mennessä, kun kotimajoittajat alkoivat ikääntyä ja syntyi muutakin majoitustoimintaa. Taimi ja Kalle Sirkka sekä Raili ja Tauno Koutaniemi jatkoivat kotimajoitusta pitkälle 1980-luvulle saakka.