Mielipiteet

Simo Rundgrenin lukijakirjoitus: Tunturi-Lapista evakuoitiin nopeasti 17 000 ihmistä ja tuhansia lehmiä tulvaväylän yli Ruotsiin syksyllä 1944

Satakunta eläkeliittolaista Kolarista, Pellosta, Kittilästä ja Enontekiöltä kokoontui Sieppijärvelle muistelemaan evakkosyksyä 1944.

Eläkeliiton naapuritapahtuma pidettiin tänä syksynä Sieppijärven kirkolla. Mukana olivat kolarilaisten lisäksi Pellon, Enontekiön ja Kittilän yhdistysten väki. Teemana oli 80 vuotta evakkosyksystä 1944.

Tilaisuuteen toi kunnan tervehdyksen kunnanjohtaja Markku Vehkaoja. Seuraavassa on pieni palanen kolarin yhdistyksen puheenjohtajan Simo Rundgrenin aiheeseen liittyvästä esityksestä. Arja Harju luki otteita Erkki Raution kirjasta Pohjoiset pakolaiset. Marianne Ylitalo johti musiikkia.

...Suomi alkoi olla jo ”täynnä”. Siksi turvauduttiin Ruotsiin.

Suomi ja Neuvostoliitto solmivat välirauhan sopimuksen 5. syyskuuta 1944. Kesäkuusta 1941 jatkunut niin sanottu jatkosota päättyi siihen.

Rauhan ehdoissa edellytettiin sitä, että Suomi karkottaa saksalaisjoukot maaperältään kahdessa viikossa. Se oli tietenkin käytännössä mahdotonta toteuttaa.

Saksalaissotilaita oli Lapissa noin 220 000 ja armeijalla oli massiiviset varastot. Aluksi pyrittiin siihen, että Saksa vetää sulassa sovussa joukkonsa, mutta Neuvostoliitto vaati Suomea ryhtymään sotilaallisiin toimiin Saksaa kohtaan. Näin syttyi Lapin sota.

Sen jaloista oli äärettömän nopealla aikataululla saatava siviiliväestö evakuoitua. Muualle Suomeen oli jo tullut Karjalasta 450 000 evakkoa, joten Suomi alkoi olla jo ”täynnä”. Siksi turvauduttiin Ruotsiin.

7. lokakuuta Suomen suurlähettiläs tiedusteli Ruotsin mahdollisuuksia ottaa vastaan Suomen evakoita. Parin tunnin kuluttua tuli vastaus – olemme valmiit ottamaan 100 000 pohjoissuomalaista. Lokakuun 9. päivä jo prinssi Gustaf Adolfin johdolla lopullisesti tehtiin pöytäkirja, että Ruotsi ottaa vastaan 100 000 sotapakolaista.

Ruotsi oli jo ottanut vastaan 100 000 pakolaista Norjasta ja Tanskasta ja muistakin sotaa käyvistä Euroopan maista.

Voimme vain kuvitella, mikä savotta on ollut kuljettaa jalkapatikassa nuo lehmät Kittilän etäisimmistä kylistä rajanylityspaikkoihin Muoniossa ja Kolarissa.

Nopeassa aikataulussa toteutettu evakuointi oli ääretön ponnistus sekä lähtijöille että vastaanottajille.

Tuohon aikaan maaseudulla oli kaikilla perheillä karjaa – lehmiä, lampaita, sikoja ja hevosia.

Pääsääntöisesti vain hevoset ja lehmät saatiin viedä yli rajan. Syystulvivan Väylän yli karjan kuljettaminen oli iso haaste. Olihan se ollut todella vaikeaa jo kuljettaa se kymmenien – varmaan yli sadankin – kilometrin päästä esimerkiksi Kittilän etäisimmistä kylistä rajalle.

Lapin läänin väkiluku oli 143 564 henkeä. Muualle Suomeen evakuoitiin 47 468 henkeä ja Ruotsiin 56 417 henkeä: Turtolasta (myöhemmin Pellon kunta) 4000 henkeä, Kolarista 3800 henkeä, Kittilästä: 6000 henkeä, Muoniosta 2097 henkeä, Enontekiöltä 1000 henkeä.

Pauli Korteniemi on arvioinut, että Turtolan pitäjästä vietiin 1500 lehmää evakkoon. Merkittävästi suuremmasta Kittilän pitäjästä lehmiä vietiin varmaankin enemmän. Voimme vain kuvitella, mikä savotta on ollut kuljettaa jalkapatikassa nuo lehmät Kittilän etäisimmistä kylistä rajanylityspaikkoihin Muoniossa ja Kolarissa.

Simo Rundgren

Kirjoittaja on Eläkeliiton Kolarin ja järvikylien yhdistyksen puheenjohtaja.