Kolumnit

Seurakunnan viikon kirje: Mikä riittää, olenko tarpeeksi…?

Taas tätä riittämättömyyden virttä, mutta en pääse siitä eroon. Huomaan usein ajattelevani olenko tehnyt tarpeeksi jonkin asian suhteen. Olenko riittävästi nähnyt vaivaa ja käyttänyt aikaani tämän tietyn asian kanssa. Olenko laittanut asiat oikeaan tärkeysjärjestykseen. Olen epävarma. Kuuntelen ja tarkkailen ulkoisia merkkejä työtovereilta, läheisiltä ja kaikilta ympärilläni. Yritän aistia tunnelmaa, kun tulen paikalle johonkin tilanteeseen, olenko riittävän hyvä, olenko hyväksytty.

Miten jaan ajankäyttöni? Olenko valmistautunut hyvin? Olenko huomioinut kaikki tarvittavat asiat? Olenko muistanut kaiken, mitä pitäisi? Olenko juuri nyt siellä, missä minun pitäisi olla tällä hetkellä? Osaanko nähdä ja kuunnella, kohdata aidosti?

Kuka näitä paineita asettaa? Yleensä minä itse. Joskus myös ulkopuolelta saattaa tulla odotuksia ja vaatimuksia, mutta kyllä se minulla useimmin on oma pää, joka ne kovimmat odotukset asettaa. Syytän itseäni myös siitä, että minun on vaikeaa sanoa ei. On helpompaa sanoa kyllä ja joo, kuin että ei nyt sovi, en ehdi tai en jaksa.

Elämä on tasapainoilua. Kuinka paljon käytän aikaa työhön, toisiin ihmisiin, lähimmäisiin, läheisiin ja paljonko käytän itseeni, hyvinvointiini. Mikä riittää? Mihin minä riitän? Mikä minulle riittää? Keskitynkö liikaa itseeni? Odotanko toisilta liikaa?

Näiden asioiden kanssa olen paininut aina ja varmasti tulen painimaan eteenkin päin. Opettelen kuitenkin olemaan armollisempi itselleni ja etenkin toisille, etten ainakaan minä aiheuttaisi kuormaa ja painetta tarpeettomasti.

Joissakin asioissa huomaan tarvitsevani pientä painetta ja potkimista eteenpäin. Pieni paine on hyväksi, mutta jos paine kasvaa liikaa ja pitkittyy, niin se ei ole hyvä.

Meillä tulee olla tilaa virheille ja epäonnistumisille. Aina ei voi onnistua. Elämä on oppimista ja erehtymistä, etsimistä ja löytämistä, luopumista ja riisumista. Elämä on karua, mutta kaunista.

Opettelen sanomaan itselleni: minä osaan ja voin oppia lisää, olen ihan hyvä, minä riitän tähän mihin riitän ja se on tarpeeksi.

Jos sinulla on vaikka tämän kaltaisia tuntemuksia tai muita elämän kysymyksiä, joista haluaisit keskustella yhdessä, niin meillä on olemassa aikuisten keskusteluryhmä, jossa keskustellaan uskosta ja elämästä. Ryhmä kokoontuu tiistaisin seurakuntakodilla kuudelta.

Raamatussa Matt. 11:28 Jeesus sanoo: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon.”

Heikki Tourunen

Kirjoittaja on Enontekiön seurakunnan nuorisotyönohjaaja.