Kolumnit

Seurakunnan viikon kirje: Helteisiä terveisiä Hetasta!

Kyllä nyt tarkenee käydä uimassa viluisimmatkin. Alkaa näillä keleillä nousemaan syvä kiitollisuus siitä, että tämän helteen vastapainoksi meillä on täällä Lapissa onneksi kunnon talvikin.

Yksi seurakuntalainen kiitti minua yhtenä päivänä siitä, että olin rukoillut kirkossa niiden puolesta, jotka kärsivät tästä helteestä. Siinä rukouksessa muistin erityisesti niitä, joilla ei ole mahdollisuutta päästä hellettä pakoon. Muistin niitä, jotka eivät enää ole siinä kunnossa, että pääsisivät pulahtamaan virvoittavaan järveen, tai edes kylmään suihkuun ilman jonkun apua. Muistin niitä, jotka eivät pääse itse sängystä ylös avaamaan ikkunaa. Muistin niitä, joilla ei ole varaa ostaa ilmalämpöpumppua, vaikka sisällä paahtaa lähes kolmekymmentä astetta. Muistin sinua, jota hävettää valittaa lämmöstä, kun sitä lämpöä täällä riittää niin vähän aikaa vuodesta.

Muista, sinullakin on oikeus valittaa, olivat huolesi sitten suuria tai pieniä. Huolia ei voi, eikä tarvitse verrata keskenään. Jumalan eteen voit tuoda kaiken kokoiset huolesi ja hän lupaa ottaa ne kantaakseen. Matteuksen evankeliumissa, luvussa 11, Jeesus sanoo meille lohduttavat sanat:

»Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Näin teidän sielunne löytää levon. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.»Matt. 11:28-30

Elokuun aikana seurakunta kokoontuu sunnuntaisin luonnon ääreen vanhojen kirkkojen paikoille viettämään jumalanpalvelusta. Jos helle on jo hellittänyt, tai helle ei liikaa kuormita sinua, niin tervetuloa niihin.

Oikein valoisaa ja vähäsääskistä kesän jatkoa sinulle, ja olkoon ilmat kaikille suotuisat!

Kirjoittaja toimii kirkkoherran vuosiloman sijaisena Enontekiön seurakunnassa.