Paikallisuutiset

”Se on vale”, sanoi ilmastovaikuttaja Lapin matkailuväelle – Lappiin lentäminen ei voi olla kestävää

Jos haluat pitää puiston siistinä roskista, miten toimit? Todennäköisesti ryhdyt noukkimaan roskia ja yrität sitten estää roskaajia tekemästä temppua uudelleen.

Ilmastoasioiden kanssa emme kuitenkaan toimi samalla tavalla, vertaa ilmastovaikuttaja Niklas Kaskeala. Jos toimisimme roskaisan puiston suhteen samoin kuin ilmastokriisin hillinnän, aloittaisimme kenties toimenpiteitä, jotka tähtäisivät roskaamisen määrän vähentämiseen ja loppumiseen vuoteen 2050 mennessä. Siihen asti roskaaminen jatkuisi.

Kaskeala oli Lapin matkailuparlamentin puhujavieras viime viikolla. Aivan ensiksi Kaskeala nakutti ilmastoteesinsä Lappiin suunnanneen lentomatkustamisen kasvusta kaksi päivää iloinneen matkailuparlamentin oveen.

– Matkailualalla ei ole vielä aivan ymmärretty, kuinka vakava tilanne on.

– Ei voi olla niin, että pidetään fossiilisiin polttoaineisiin nojaavaa matkailua kestävänä. Se on vale.

Koska tilanne on niin akuutti, matkailualaltakin tuttu vastuullisuuspuhe ei kerta kaikkiaan riitä, Kaskeala sanoo. Vastuullisesta matkailusta olisi päästävä mahdollisimman pian aidosti kestävään matkailuun, hän alleviivaa. Ennen kaikkea olisi muutettava se, miten Lappiin tai muualle matkustetaan.

Lentämisen vaikutuksista Lapin matkailun päästömääriin ei ole suoraa dataa, mutta Helsingin suhteen on. Kaskeala kertoo, että 92 prosenttia Helsingin matkailun aiheuttamista päästöistä syntyy siitä, kun matkailijat saapuvat Helsinkiin ja poistuvat sieltä.

– En ole varma, mutta veikkaan, että Lapissa on sama, Kaskeala sanoo.

Vertailun vuoksi Kaskeala kertoo vielä toisen faktan: Helsinkiin suuntautuva lentomatkailu ylittää kaikki muut kaupungin päästöt.

Lentämisen vähentäminen ei ole oikeasti mahdoton tehtävä, Kaskeala uskoo. Ensinnäkään läheskään kaikki eivät lennä. Vain yksi prosentti maailman ihmisistä aiheuttaa puolet lentämisen tuottamista päästöistä. 80 prosenttia maapallon ihmisistä ei ole koskaan lentänyt, ja suurin osa suomalaisistakaan ei lennä vuosittain, moni ei koskaan.

Kovin monen ei tarvitsisi siis tinkiä matkustamisestaan.

Olisi edes vaikutettava siihen, mistä Lappiin lennetään. Kaukolento Aasiasta nielaisee yksittäisen ihmisen vuoden kestävän hiilijalanjälkibudjetin. Olisiko vastuullista lopettaa Lapin markkinointi kaukomaihin kokonaan?

Uudet, ympäristöystävällisemmät polttoaineet eivät ole lyöneet läpi. Syynä on hinta. Matkailuparlamentissakin puhuttiin, että saksalainen matkailija voisi hyvin jättää Lapin matkan välistä, jos se maksaisi kalliimman polttoaineen vuoksi sata euroa enemmän.

Pidemmät viipymät auttaisivat nekin ongelman kanssa. Jos matkailijat tulisivat pohjoiseen parin päivän sijaan vaikkapa viikoksi, alueen matkailukapasiteetti täytettäisiin vähemmillä lennoilla.

– Kuka matkailutoimija sanoisi ensimmäisenä, että meille ei ole asiaa alle viikoksi, Kaskeala kysyy.

Toinen Kaskealan akuuteista teoista liittyy siihen, miten matkailu viestii toiminnastaan.

– Lopetetaan viherpesu! Kohteessa olevat teot ovat pieni osa kokonaisuutta, mutta niillä lähetetään viestiä ihmisille ja poliitikoille, että ongelma olisi jo jotenkin ratkaisu.

Esimerkiksi mahdollisimman energiatehokas toiminta ja muut ympäristöystävällisyyteen pyrkivät paikalliset toimenpiteet ovat sinällään hyviä tekoja, mutta ongelmien kokoluokat pitäisi tuoda esiin eikä niistä viestimällä saa johtaa harhaan.

Pitääkö matkailusta elävän potea huonoa omaatuntoa, Niklas Kaskeala?

Pitääkö Lappiin tulevan matkailijan potea huonoa omaatuntoa? Entä lappilaisen matkailuyrittäjän?

– Se ihminen on itse tehnyt päätöksen, Kaskeala aloittaa vastauksensa.

– Matkailu ei ole välttämättömyys, niin kuin vaikka liikkuminen töihin, ruoan ostaminen ja asuminen on. Tärkeintä on tiedostaa asia.

Matkailuyrittäjiäkin Kaskeala kehottaa ymmärtämään lentomatkailun kestämättömyyden ja muutoksen välttämättömyyden. Ei voida odottaa, että ”systeemi” tekisi päätökset puolestamme.

– Ei se systeemi tipahda taivaasta. Se systeemi on me. Ollaan itse aktiivisia ja tehdään se muutos.

Lentämisestä luopuminen ei myöskään tarkoita matkailusta luopumista. Kaskeala itse ei ole lentänyt lomamatkalle yli kymmeneen vuoteen. Olokselle hän saapui junalla ja linja-autolla.

– Suomalainen lentää nytkin keskimäärin alle kerran vuodessa.

Kaskeala uskoo, että muutos tapahtuu, kun tarpeeksi moni tekee ensin päätöksen. Sen jälkeen muutkin keikahtavat perässä.

– Monia asioita on pidetty mahdottomina muuttaa. Orjuus, naisten äänestäminen, Neuvostoliitto.

Juttua korjattu 7.10.2025 kello 8.22: Korjattu tieto, että yksi prosentti ihmisistä aiheuttaa puolet lentoliikenteen aiheuttamista päästöistä.