Kulttuuri

Savotoiden ja uittojen naiset —kirja antaa äänen naisille, jotka vastasivat miehisen työyhteisön ruokahuollosta

Kämppäemäntiä ja laivakokkeja kokoaa ensimmäistä kertaa kattavasti yhteen kämppäemäntien, uittoemäntien ja laivakokkien historian.

Teos valottaa tutkimustiedon, haastatteluiden ja valokuvien avulla maailmaa, jossa nuoret naiset vastasivat metsätyömiesten ruokahuollosta. Emännät olivat tärkeä osa metsä- ja uittotyötä.

– Metsätyö antoi monille perheille elannon ja oli merkittävä ala Suomelle. Naiset ovat jääneet vähemmälle huomiolle, kun on keskitytty tukkijätkiin ja heidän tekemäänsä työhön. Sen työn taustalla oli monia toimeliaita naisia, kertoo tiedotteessaan teoksen kirjoittanut Maaria Haikola.

Kämppäemäntiä ja laivakokkeja vie syrjäseutujen metsä- ja uittotyömaille esitellen niiden alkeellisia työskentelyolosuhteita ja työyhteisöjä, joissa naisten tuli pärjätä.

Savottakämpät olivat samaan aikaan työ- ja asuinpaikkoja, ja niillä pätivät kirjoittamattomat sääntönsä. Kämpillä rakastuttiin, opittiin pärjäämään, väsyttiin raskaaseen työhön ja koettiin ahdistavia tilanteita.

– Tosielämän Savotan Sannit ja Kauniit Veerat osoittavat, ettei elämä metsätyömailla ollut suomifilmien kaltaista musiikkikomediaa.

Ennen sotia ja sotien jälkeen maaseudulla ja syrjäkylillä vaihtoehtoja oli nuorille naisille vähän. Emännän työ oli askel itsenäisyyteen, ja siinä tienasi markkoja ja pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin.

– Kirjaa lukiessaan voi pysähtyä miettimään, miten itse olisi pärjännyt vastaavissa olosuhteissa. Olisiko ruoanlaitto nuotion ylle laitetussa padassa käynyt kätevästi, tai olisivatko päivät syrjäisillä metsäkämpillä tuntuneet yksinäisiltä?

Kirjan julkaisee Tapio.

Kämppäemäntiä ja laivakokkeja -kirjan tekijä, Maaria Haikola päätyi aiheen pariin opintojensa kautta. Historian pro gradu -tutkielmaansa Haikola oli haastatellut yli 50 kainuulaista emäntää.

– Halusin tehdä graduaiheestani populaarimman version, jotta se olisi houkuttelevampi lukea. Tahdoin myös kertoa metsä- ja uittotyömailla työskennelleiden tavallisten naisten tarinat laajemmin, Haikola kertoo.

Emäntien tarinat oli hyvä koota yksiin kansiin, kun niiden kertojia on vielä jäljellä.

– Tarinat eivät ole satuja, mutta monia niistä voi nykyihmisen silmin pitää hyvin erikoisina.

Vuonna 1998 syntynyt Haikola asuu Sotkamossa ja työskentelee toimittajana.