Tapahtumajutut
Särestön juhlavuosi 2025: Seminaareja, näyttelyitä ja uudet verkkosivut
Särestöniemi-museo juhlii tänä vuonna taiteilija, professori Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuotta.
Taiteilija Reidar Särestöniemen 100-vuotisjuhlavuosi avataan tammikuussa. Juhlanäyttelyn avajaisia vietetään Särestössä 24.–25. tammikuuta. Juhlanäyttelyssä Niin herää karhukoiras kevääseen esitellään Särestöniemen 1960-luvun teoksia, joissa on sekä herkkää luonnonkuvausta että mystistä tunnelmaa, symboliikkaa ja hehkuvia värejä.
Näyttelyssä perehdytään Särestöniemen uran alkuvaiheisiin. Särestöniemi-museon tiedotteen mukaan 1960-lukua voisi kuvata taiteilijan elämän kepeäksi kevääksi, joka täyttyi intensiivisestä työskentelystä, oman uran ja maailman luomisesta. Särestöniemi herätti kiinnostusta erilaisella Lapin kuvauksellaan, ainutlaatuisella maalaustekniikallaan ja runsailla väreillään. Särestöniemi oli matkalla kansainvälisesti tunnetuksi taiteilijaksi, galleriat ympäri Euroopan kutsuivat hänet pitämään näyttelyitä ja hän oli mukana monissa eri taiteenalat ylittävissä verkostoissa.
Taiteilijan syntymäpäivänä 14. toukokuuta Särestössä pidetään juhlaseminaari, jossa syvennytään Reidar Särestöniemen elämään ja taiteeseen sekä taiteilijan tunteneiden ihmisten että tutkijoiden välityksellä. Seminaarissa perehdytään myös muuhun lappilaiseen taiteeseen sekä tämän päivän taiteen tekijöihin.
Juhlavuoden toinen näyttely avataan taiteilijan siunauspäivän muistoksi kuudentena päivänä kesäkuuta. Juhlanäyttelyssä Gufitar-äijä katsoi suoraan sieluuni esitellään Reidar Särestöniemen 1970-luvun tuotantoa taiteilijalle merkityksellisten teemojen kautta. Särestöniemi tutki luontoa mutta katsoi samalla syvälle itseensä. Hän maalasi ilonsa ja surunsa, rakkautensa ja kaipuunsa.
Särestöniemi luonnehti itseään romantikoksi, mutta hän sanoi ottavansa työllään myös kantaa. Hän otti kantaa luonnonsuojelun puolesta. Suureksi murheekseen hän näki "tuhannen kilometrin säteellä arktisen maailman tuhon".
Juhlavuoden toisessa seminaarissa syyskuussa pureudutaan aiheisiin, jotka olisivat kiinnostaneet Reidar Särestöniemeä tänä päivänä. Särestöniemi kertoi, että hänellä oli koko ajan käynnissä "maailmankatsomuksellinen seulonta". Särestöniemi-museon mukaan hän tutki maailmaa avoimesti ja oli kiinnostunut paitsi taiteesta, yhteiskunnallisista kysymyksistä ja ympäristöstä myös eri tieteen aloista filosofiasta kvanttifysiikkaan.
Juhlavuoden aikana on luvassa myös paljon muita tapahtumia, kuten konsertteja, teatteriesityksiä ja Reidar -lukupiiri.
Ajankohtaiset tiedot Särestön tapahtumista löytyvät Särestöniemi-museon kotisivuilta www.sarestoniemimuseo.com, sosiaalisesta mediasta ja uudelta verkkosivustolta www.reidar100.fi.
Reidar Särestöniemi (1925–1981) oli yksi aikansa merkittävimpiä suomalaisia taiteilijoita. Särestöniemi piti menestyneitä näyttelyitä niin kotimaassa kuin ulkomailla Narvikista Tokioon. Taiteilijan keskeisin tutkimuksen kohde oli pohjoinen luonto mutta samalla hän katsoi syvälle itseensä.