Paikallisuutiset

Sámedikki stivra evttoha fas lassemearreruđa juovlaskeaŋkan sámemánáide

Sámedikki stivra mearridii maid oassálastit stáhtaráđi rasismma vuostásaš kampánjii.

Sámedikki stivra lea mearridan evttohit stáda bušehttii jahkái 2025 lassimearreruđa, nu gohčoduvvon juovlaskeaŋkaruđa, nannet sámemánáid ja -nuoraid giellabirrasa ja ovddidit searvvušlašvuođa.

Sátnejođiheaddji Pirita Näkkäläjärvi cealká, ahte juovlaskeaŋkaruhtaevttohus ovddidivččii buot golmma sámegiela boahtteáiggi olles Suomas. Su mielas okta konkrehtalaš doaibma dás lea sámenuoraid dáiddadáhpáhusa ovddideapmi, vai nu máŋga sámemáná ja -nuora go vejolaš miehtá Suoma beasašedje oassálastit jahkásaš dáhpáhussii.

Sámediggi lea jahkásaččat evttohan skábmamánus juovlaskeaŋkaruđa olis. Dán jahkái evttohii juovlaskeaŋkaruđa sihke sámemánáid ja -nuoraid dáiddadáhpáhusa ordnema várás ja Sámedikki sámemusihkka-, mánáidkultur- ja filbmaguovddážiid doaimmaide, muhto lassimearreruhta ii dalle juolluduvvon.

Sámedikki stivra maid mearridii, ahte Sámediggi oassálastá stáhtaráđi Mii hállat daguid bokte -kampánjii ja nu hehttet rasismma ja ovddidit ovttaveardásašvuođa. Rasismma vuostásaš kampánja lea oassin 2023 addojuvvon stáhtaráđi ovttaveardásašvuođadieđáhusas.

– Ovttaveardásašvuođadieđáhusas leat fárus sihke ráđđehusa evttohus sámediggelágas ja duohtavuođa- ja soabadankommišuvnna bargu. Dát leat sámiide positiivvalaš merkejumit. Sámedikki stivra atná dehálažžan searvat rasismma vuostásaš kampánjii, muitala Näkkäläjärvi.

Sámedikki stivra nammadii maid ovddasteddjiid Petraus-nammasaš prošektii, man stivrenjovkui stivra nammadii Leo Aikio Anáris ja várreovddasteaddjin Tauno Ljetoff Anáris. Petraus lea prošeakta, man ulbmil lea buoridit boazodoalu buvttadanmuni ja gánnáhahttivuođa nu, ahte sihke boazodoallovuogit ja guohtuneatnamiid geavaheami ja dorvvasteapmi ovddiduvvojit. (suom. Poronhoidon tuottavuuden ja kannattavuuden parantaminen poronhoitomenetelmiä sekä laidunten käyttöä ja turvaamista kehittämällä, Petraus)

Davvi-Suoma sosiálasuorggi máhttoguovddáža stivrenjoavkkus ja ráđđádallangottis joatká sosiála- ja dearvvasvuođalávdegotti sátnejođiheaddji Leena Niittyvuopio-Jämsä Ohcejogas ja várrelahttun sosiála- ja dearvvasvuođalávdegotti várresátnejođiheaddji Ulla-Maarit Magga Eanodagas. Sámi parlamentáralaš ráđi (SPR) nuoraidráđi lahttun nammaduvvuiga Rosa-Máren Juuso Eanodagas ja Mihku Näkkäläjärvi Anáris.