Paikallisuutiset

Saamelainen ilmastoneuvosto julkaisi kaksi raporttia – ”Tutkimus auttaa ymmärtämään ilmastonmuutosta syvemmin”

Tulevaisuudessa tutkijoiden mukaan indikaattoreita voisi rakentaa myös sumujen, lumen ja tuiskun sekä tuulen puuskien muutoksista yhdistäen niitä saamen kielen sanastoon, joka on rikas ja ilmiöitä kuvaileva.

– Kun tiede ja saamelainen perinteinen tieto kulkevat rinnakkain, voimme nähdä ilmastonmuutoksen vaikutukset selkeämmin ja löytää ratkaisuja, jotka juurtuvat sekä historiaan että tulevaisuuteen, tutkimusprofessori Hilppa Gregow toteaa.

Saamelainen ilmastoneuvosto julkaisi viime viikonloppuna kaksi raporttia: Ilmastonmuutoksen nykyiset ja ennakoidut vaikutukset saamelaiskulttuurille sekä Saamelaisten perinteinen tieto saamelaisen ilmastoneuvoston työssä -raportit.

Julkaisutilaisuus Tunturi-Lapin luontokeskuksessa oli Saamelaisen ilmastoneuvoston puheenjohtajan Klemetti Näkkäläjärven mukaan historiallinen, ja samaa mieltä on Gregow, joka toteaa, että raporttien julkistamisen myötä yhteen kokoonnutaan ainutlaatuisessa hetkessä, kun monitieteisesti ja tietopohjaa laaja-alaisesti syventämällä ja käyttämällä tieteenalojen parhaita käytäntöjä tehty työ nyt saadaan julki.

Gregowin mukaan ajankohta on merkityksellinen monestakin eri syystä. Hän listaa pian taaksen jääneen haastavan talven, jolloin lämpötilan vaihtelut ovat olleet suuria, ja sade tullut milloin lumena, jäätävänä tai vetenä sekä merialueiden myrskyt, joista Lyly-myrskyssä marraskuussa mitattiin jopa uusi Suomen ennätys 33,5 metriä sekunnissa.

– Maailmanlaajuisesti olemme olleet Pariisin ilmastosopimuksen 1,5 asteen lämpenemisen tuntumassa jo yli 18 kuukautta edellisen 20 kuukauden aikana, toteaa Gregow.

VIDEO: Ilmatieteen laitoksen tutkimusprofessori Hilppa Gregow kertoo ilmaston lämpenemisestä Tunturi-Lapin luontokeskuksessa viikko sitten.

Kuvaus: Katja Keskitalo

Hankkeen aikana säähän ja ilmastonmuutokseen liittyvissä keskusteluissa ilmeni hyvin paljon sellaista, mitä kannattaisi tutkia lisää. Hilppa Gregow

Juuri ajankohtaisuus tekee julkistetusta työstä Gregowin mukaan erityisen. Siinä on jotakin, mitä ei ehkä voi täysin mitata vielä, mutta jonka arvon voi jo aavistaa.

– Tämä raportti ei ole mikä tahansa raportti, vaan se on historiallinen ja ajankohtainen synteesi, joka yhdistää monia näkökulmia ja auttaa meitä ymmärtämään kokonaisvaltaista muutosta syvemmin, Gregow sanoo.

Hänen mukaansa raportti on osoitus siitä, mitä voidaan saavuttaa yhdistämällä eri tietoperinteitä ja oppimalla toinen toisiltamme.

– Se on askel kohti syvempää ymmärrystä ja kestävää tulevaisuutta.

Molemmat raportit on tehty saamelaisen ilmastoneuvoston PRESAAMI2- saamelaisen ilmastoneuvoston tietopohjan kerääminen -hankkeessa. Tekijöinä raporteissa ovat Klemetti Näkkäläjärvi, Hilppa Gregow, Sami-Juhani Ahonen, Joona Hautala, Jouni J.K. Jaakkola, Suvi Juntunen ja Terhi K. Laurila.

Yhdeksi tarkastelukohdaksi otettiin tuulisuus, koska perinteisen tiedon haltijat ovat raportoineet tuulisuudessa tapahtuneita muutoksia. Klemetti Näkkäläjärvi

Tutkimusaineistona raporteissa ovat olleet tutkimuskirjallisuus, ilmatieteellinen aineisto sekä saamelaisen perinteisen tiedon haltijoille järjestetty työpaja.

Raportin tuloksien mukaan saamelaisten kotiseutualueen keskilämpötila on kohonnut viimeisen 60 vuoden aikana 2–3 astetta. Sateisuus on lisääntynyt, tuulen nopeus on voimistunut keväällä, ja myös tuulen suunnissa on muutoksia. Tulevaisuudessa lämpötilojen ja sademäärien odotetaan yhä kasvavan, millä on suuri vaikutus saamelaisten elinkeinoihin.

– Yhdeksi tarkastelukohdaksi otettiin tuulisuus, koska perinteisen tiedon haltijat ovat raportoineet tuulisuudessa tapahtuneita muutoksia, Klemetti Näkkäläjärvi korostaa.

Hankkeen yhtenä tuloksena on luonnos indikaattoreiksi, joiden avulla voi seurata ilmastonmuutoksen vaikutuksia saamelaiskulttuurille ja saamelaisten kotiseutualueelle.

– Hankkeen aikana säähän ja ilmastonmuutokseen liittyvissä keskusteluissa ilmeni hyvin paljon sellaista, mitä kannattaisi tutkia lisää, kertoo Hilppa Gregow.

Hänen mukaansa indikaattoreita voisi rakentaa myös sumujen, lumen ja tuiskun sekä tuulen puuskien muutoksista.

– Tutkimuksessa voisi yhdistää saamen kielen sanastoa, mikä on hyvin rikas ja ilmiöitä kuvaileva. Oli hyvin kiehtovaa oppia, mitä yhdessä saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden kanssa kannattaisi tutkia lisää, Gregow lisää.

Professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta puhui ilmastonmuutosten nykyisistä ja ennakoiduista vaikutukset saamelaiskulttuurille sekä ilmastonmuutoksen vaikutusten seurannasta. Hänen mukaansa hankkeessa oli tarkoitus luoda tietopohjaa sekä saamelaisten kotiseutualueella että sen ympäristössä, mutta myös saamelaiskulttuurille ja perinteisille elinkeinoille, kuten poronhoidolle, kalastukselle, metsästykselle, keräilylle ja saamenkäsitöille.

Jaakkolan mukaan Suomessa tehtyjen laiduninventointien tulosten perusteella porojen laidunnus vaikuttaa kielteisesti laidunten kuntoon ja vaikutus on voimakkaampaa kuin ilmastonmuutos.

– Mutta kun kuunnellaan saamelaisen perinteisen tiedon haltijoiden havaintoja, niin niiden perusteella jäkälän uusiutumisen analysoinneissa on ristiriita. Havaintojen mukaan jäkälä ei kasva eikä uudistu alueella, jonne poro ei pääse laiduntamaan, Jaakkola sanoo.

Ristiriidan selvittäminen edellyttäisi hänen mukaansa jatkotutkimuksia ja perinteisen tiedon haltijoiden ottamista mukaan keskusteluun tiedeyhteisön kanssa.

Jaakkolalla Enontekiöltä on myös kokemusasiantuntemusta, sillä hän kertoo valmistuneensa Enontekiön keskikoulusta vuonna 1972 ja olleensa jo silloin hyvin kiinnostunut luonnosta. Hän muistelee matkalla Pöyrisjärvelle löytäneensä muovipussin ja olleensa täysin järkyttynyt siitä valtavasta saastuttamisesta.

VIDEO: Professori Jouni Jaakkola Oulun yliopistosta vertailee tuloksia kymmenen vuoden takaisiin tutkimuksiin.

Kuvaus: Katja Keskitalo

Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä valtiolta. Petra Biret Magga-Vars

Raporttien mukaan ilmastonmuutoksella on kokonaisvaltaisia vaikutuksia saamelaiskulttuurille. Muutos vaikuttaa saamelaisten terveyteen ja hyvinvointiin, elinkeinojen harjoittamiseen, talouteen, tulevaisuudenuskoon, mutta myös saamelaisen perinteisen tiedon siirtoon.

Raportit osoittavat tarpeen ilmastonmuutoksen vaikutusten systemaattiselle seurannalle, sillä raportin laatijoiden mukaan katastrofaaliset talviolosuhteet ovat poronhoidossa uusi normaali ja olosuhteet tulevat vaikeutumaan entisestään. Tutkimustulokset painottavat ilmastonmuutoksen sopeutumistoimien pikaista aloittamista saamelaiskulttuurissa.

– Tarvitaan pikaisia toimenpiteitä valtiolta, toteaa saamelaisen ilmastoneuvoston varapuheenjohtaja Petra Biret Magga-Vars.

Tutkimusaineiston perusteella saamelaiskulttuurilla on kuitenkin tulevaisuutta muuttuvassa ilmastossa ja saamelaisilla on kyky, halu ja usko siihen, että saamelaiset voivat sopeutua ilmastonmuutokseen kulttuurisesti kestävällä tavalla. Raportin tekijöiden mukaan se edellyttää yhteiskunnan tukea sekä tiedeyhteisön ja saamelaisten yhteistyötä, saamelainen ilmastoneuvosto toteaa yhteenvedossaan.

Hankkeen ovat toteuttaneet Oulun yliopiston CERH ja Ilmatieteen laitos. Hankkeen on rahoittanut ympäristöministeriö. Molempiin raportteihin voi tutustua tarkemmin osoitteessa saamelainenilmastoneuvosto.fi.

Päivitetty juttua 29.3.2025 16.13 poistamalla ylimääräinen, epähuomiossa toistuva nimi jutusta. Lisätty jutun loppuun linkkejä aikaisempiin uutisiin.