Paikallisuutiset

Rutiinit kotona auttavat palaamaan kouluarkeen ‒ Opettaja Kristiina Karppinen tukee perheitä myös yrittäjänä

On päivä ennen koulun alkua, ja Lukkarin koululla on jo kova tohina. Opettajat ja muu koulun henkilökunta valmistautuvat oppilaiden saapumiseen. Kirjoja ja muita koulutarvikkeita järjestellään luokkien kaappitiloihin, kesälomabingolomakkeita monistellaan.

Kristiina Karppinen aloittaa syyslukukauden uuden ekaluokan kanssa.

– Se on ihana hetki. Edellisen porukan jättää aina tosi haikeana, ja kun uusi tulee, siinä on oma tunnelmansa. Hyvin nopeasti olen aina tullut läheiseksi uudenkin kanssa, hän sanoo.

Karppisella alkaa luokanopettajana yhdestoista vuosi Kittilässä. Viimeiset kaksi vuotta hän on hoitanut kotona omia lapsiaan, joista toinen on kaksi- ja toinen pian kuusivuotias.

Tarkoitus on puhua Karppisen kanssa muun muassa siitä, millaisia vinkkejä hänellä on perheille arkeen siirtymiseen kesäloman jälkeen. Hän tietää siitä paitsi omasta kokemuksestaan opettajana ja perheenäitinä myös tuoreiden opintojensa ansiosta.

Katsokaa esimerkiksi yhdessä illalla vaatteet ja ulkovarusteet valmiiksi ja suunnitelkaa, mitä aamupalalla syödään. Kristiina Karppinen

Karppinen valmistui kolme vuotta sitten ratkaisukeskeiseksi neuropsykiatriseksi valmentajaksi ja tekee nyt opettajan työnsä lisäksi valmennuksia toiminimellä.

– Laskeutukaa kouluarkeen rauhallisesti yhdessä lasten kanssa. Näyttäkää esimerkkiä ja rauhoittakaa illat jo hyvissä ajoin ennen nukkumaanmenoa, Karppinen sanoo perheille.

Varsinkin alkuun olisi hänestä tärkeää, ettei arkea tykitetä täyteen kaikkea.

Toistuvat hyvät aamu- ja iltarutiinit helpottavat Karppisen mukaan luokka-arkea koulussa, ja ne tukevat myös koko perheen toimintaa.

– Katsokaa esimerkiksi yhdessä illalla vaatteet ja ulkovarusteet valmiiksi ja suunnitelkaa, mitä aamupalalla syödään.

Myös selkeästä ja näkyvillä olevasta viikkokalenterista voi olla hyötyä. Silloin lapsikin tietää, mitä milloinkin tapahtuu. Tärkeää on, että kalenterissa on tilaa myös perheen yhteiselle ajalle ilman kännyköitä ja koneita. Aikaa täytyisi varata myös palautumiselle ja levolle ‒ sekä lapselle että aikuiselle.

– Tässä on muutamia asioita, joita opettajan näkökulmasta toivoisin kaikkien kotiin, Karppinen sanoo.

Muitakin toiveita Karppisella kotiin on. Joskus lapsi voi esimerkiksi käyttäytyä koulussa eri tavoin kuin kotona.

– Vanhempi hoitaa kotiarjen ja tuntee parhaiten lapsensa vahvuudet ja haasteet, kun taas opettaja näkee koulussa, miten lapsi käyttäytyy ryhmässä ja miten hän oppii. Kun vanhemmat ja opettaja ovat samalla puolella ja yrittävät tukea lapsen arkea yhdessä, ollaan hyvällä polulla. Avoin ja myönteinen vuorovaikutus auttaa paljon, hän sanoo.

Se on tosi tärkeä vaihe lapselle, kun koulu taas kesän jälkeen alkaa ja nähdään tutut kaverit ja opettajat. Kristiina Karppinen

Yhteyttä kouluun hän kannustaa ottamaan aina matalalla kynnyksellä.

– Jos huomaa, että lapsella on haasteita lähteä kouluun tai vaikeuksia oppia, me koulussa olemme tosi tyytyväisiä, kun sellaiset asiat otetaan herkästi puheeksi, jotta lasta voidaan tukea mahdollisimman varhain.

Myös silloin, kun Wilma-viesteissä on jotakin epäselvää, yhteydenotto kannattaa.

Oleellisinta Karppisesta olisi, että vanhempi on kiinnostunut siitä, mitä lapselle kuuluu ja miltä asiat lapsesta tuntuvat.

– Se on tosi tärkeä vaihe lapselle, kun koulu taas kesän jälkeen alkaa ja nähdään tutut kaverit ja opettajat.

Karppinen hakeutui ratkaisukeskeisen neuropsykiatrisen valmentajan opintoihin muutama vuosi sitten, koska tunsi, että kaipasi lisää työkaluja monenlaisten haasteiden kanssa kamppailevien oppilaiden ja perheiden parempaan kohtaamiseen. Hän suoritti opinnot Lapin kesäyliopissa ja koki, että opinnoista oli hyötyä luokanopettajan työhön.

– Olen saanut ymmärrystä ja työkaluja lasten kohtaamiseen myönteisemmin ja ymmärrän taustalla olevaa kuormitusta, hän sanoo.

Niin vapaa-ajalla kuin työelämässä olen huomannut, että perheet elävät välillä tosi isojen kuormitusten ja haasteiden alla. Kristiina Karppinen

Hän ajatteli, että haluaisi valjastaa osaamisensa myös muunlaiseen käyttöön, ja häntä kannustettiin hakeutumaan yritysvalmennukseen. Siellä idea perheiden tukemisesta kirkastui.

– Niin vapaa-ajalla kuin työelämässä olen huomannut, että perheet elävät välillä tosi isojen kuormitusten ja haasteiden alla ja että tukea ei ole aina saatavilla, hän sanoo.

Ensimmäiset valmennukset Karppinen aloitti viime keväänä toiminimellä Tukea arjen haasteisiin.

Perhevalmennus alkaa perheen tilanteen kartoittamisella. Perhe voi olla asiakkaana myös muissa tukipalveluissa, jolloin pyritään tekemään yhteistyötä.

– Asiakkaina voivat olla esimerkiksi perheet, joissa on lapsia eri kehitysvaiheissa. Perheissä voi esiintyä kuormitusta muun muassa oppimisen tai kehityksen haasteista ja arkeen kaivataan lisää selkeyttä, ennakoitavuutta ja sujuvuutta, Karppinen sanoo.

Aikuisetkin kaipaavat sitä, että tulevat kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi. Kristiina Karppinen

Hän käy perheessä viikoittain kahdeksan viikon ajan, ja yhdessä perheen kanssa pohditaan konkreettisia käytänteitä, joilla arkea pyritään helpottamaan.

– Yhdessä voidaan esimerkiksi tarkastella, millaisia kuormitustekijöitä arjessa ja on ja mistä voisi löytyä mahdollisuuksia mikrotaukoihin, palautumiseen tai omalle ajalle. Voimme selkeyttää perheen arjen rakenteita, suunnitella konkreettisia tukikeinoja haastaviin tilanteisiin tai pohtia perheen viestintätapojen ja vuorovaikutuksen kehittämistä.

Jos lapsella on neuropsykiatrinen diagnoosi tai kehityksellisiä haasteita, valmennuksessa tuetaan vanhempaa ymmärtämään lapsen tarpeita ja rakentamaan toimivia tukikäytäntöjä kotiin.

Perheiden lisäksi Karppinen tekee etänä yksilövalmennuksia aikuisille, jotka haluavat selkeyttää arkeaan, vähentää kuormitustaan ja löytää keinoja jaksamisen ja ajankäytön tueksi. Asiakkaina on esimerkiksi yrittäjiä.

– Aikuisetkin kaipaavat sitä, että tulevat kuulluksi, nähdyksi ja ymmärretyksi.