Tapahtumajutut

Reidar Särestöniemen salattu suhde Áiluun kesti Reidarin kuolemaan asti, sanoo kirjailija Marjut Aikio

Taiteilija Reidar Särestöniemen julkisuudelta piiloon jäänyt suhde saamelaistaiteilija Nils-Aslak Valkeapään (Áilu) kanssa alkoi 60-luvulla ja kesti aina Särestöniemen kuolemaan saakka 1981.

Näin kerrotaan kirjassa, jonka uusittu painos julkistettiin taiteilijan satavuotissyntymäpäivänä 14. toukokuuta.

Vaikka kirjassa ei juuri muuta Särestöniemen seksuaalisesta suuntautumisesta kerrota, kirjailija, professori Marjut Aikio valotti aihetta juhlaseminaarissa keskiviikkona.

– Reidar rakastui syvästi Áiluun 60-luvun puolivälissä. Tuttavuus alkoi jo marraskuussa 1960 Rovaniemen Pohjanhovissa, missä 17-vuotias Áilu joikasi, Aikio sanoi esityksessään.

Enontekiöläislähtöisen Valkeapään sanotaan olleen valloittavasti hymyilevä ja korea poika, jota tavoittelivat niin miehet kuin naisetkin. Särestöniemi piiritti Aikion mukaan Valkeapäätä pitkään, mutta Áilu oli saamelaisvähemmistöön kuuluvana erityisen varovainen.

– Reidarin oli vannottava, että he eivät paljastuisi.

Särestössä kaksikko ainakin musisoi yhdessä ja Särestöniemi opetti Valkeapäätä maalaamaan. Aikion mukaan Särestöniemi lahjoitti Valkeapäälle suuren omakuvansa ja Áilu puolestaan omisti hänelle rakkausrunonsa ja kuuluisan joutsenten joikun.

– Molemmat olivat pohjoiset poikia, hyväkuntoisia hiihtäjiä, molempien äidit Norjasta ja rakkaus kirjoihin ja musiikkiin yhdisti, Aikio sanoi.

Usein on kysytty, miksi Reidar Särestöniemen homous pitkälti salattiin. Tähän on Aikion mukaan yksinkertainen vastaus.

– Ei halunnut vankilaan, ei halunnut mielisairaalaan.

Reidarilla oli taipumus rakastua päättömästi ja tulisesti. Marjut Aikio

Reidarin homous on ollut laajasti esillä juhlavuoden aikana, ja asiaa on käsitelty esimerkiksi Noora Vaaralan tuoreessa kirjassa. Suhdetta runoilija Yrjö Kaijärveen on Aikion mukaan korostettu liikaa ja Kaijärveä on pidetty Särestöniemen ainoana rakkautena.

– Suhde ei kestänyt väitettyä viittä vuotta, ja jo vajaan kolmen vuoden päästä ensitapaamisesta Kaijärvi myönsi kirjeessä jääneensä toiseksi, Aikio sanoi.

Särestöniemelle oli hänen mukaansa ominaista sekä äkillinen rakastuminen että tunteen nopea sammuminen.

– Reidarilla oli taipumus rakastua päättömästi ja tulisesti. Ensirakkaus oli Eeli-setä, jonka silmiin ja syliin hän poikasena upposi, ja Eeli kuunteli ja ymmärsi, Aikio kertoi.

Aikion mukaan etenkin viikset olivat Särestöniemen mieleen ja niitä hän myös maalasi milloin mihinkin. Eeli-sedästä Särestöniemi maalasi muotokuvan, jota hän piti tärkeällä paikalla.

Toinen kaukoslaisen varhainen rakkaus oli Aikion mukaan tummasilmäinen ja mustahiuksinen Kinis-Olli.

– Sanottiin, ettei Reidar saanut silmiään irti Särestön pirtissä usein yöpyneestä vähän vanhemmasta Ollista.

Särestöniemi maalasi poromies-Ollin ja teki hänestä myös laulun. Rakkaus kesti Aikion mukaan pitkään, mutta hänellä ei ole tiedossa, oliko suhde fyysistä tai että tiesikö Olli ylipäätään häneen kohdistuneista tunteista.

– Myöhemmin ateljeetalossa kun kuultiin Reidarin hyräilevän omatekoista lauluaan Kinis-Ollin silmistä, tiedettiin, että Reidar on onnellinen ja maalaaminen sujuu. Kerrotaan, että juuri Kinis-Ollin tuliset silmät kurkistavat lukuisista maalauksista, professori Aikio sanoi.

Särestöniemen kerrotaan ottaneen vieraat toisinaan vastaan alasti viulua soittaen.

Reidarin taipumus nudismiin ja ekshibitionismiin on myös unohdettu Aikion mukaan.

– Täällä Särestössä järjestettiin kuohuttaneita, vähän skandaalimaisia nakubakkanaaleja. Niihin kutsuttiin rovaniemeläistä parempaa väkeä ja esimerkiksi aviopareja.

Särestöniemen kerrotaan ottaneen vieraat toisinaan vastaan alasti viulua soittaen.

– Vielä tämän talon harjakaisissa hämmentyneet rakennusmiehet kertoivat, että Reidar järjesti heille juhlat ja tuli iloisesti kekkulissa viulua soittaen, ei rihman kiertämää päällään, Aikio nauratti seminaariyleisöä ateljeerakennuksessa.

Aikion päivitetty kirja Reidar Särestöniemi: Särestö -taiteilijan koti ja elämä -kirja julkistettiin keskiviikkona 14. toukokuuta. Ensimmäinen painos vuodelta 2005 on myyty loppuun.

Aikio on pian julkaisemassa elämäkertakirjan myös Nils-Aslak Valkeapäästä (1943-2001).