Muualta Lapista

Raija Järvinen rakastaa luontoa ja toivoo, että lapsetkin oppivat rakastamaan – Uuden satukirjan taustalla nimekäs tekijäkaarti

Syyskuun puolivälissä julkaistu Kuura ja Pyry on paitsi ylistys Pyhätunturin vanhoille metsille, myös tapa saada lapset ja nuoret ajattelemaan luonnon parasta lempein keinoin.

Raija Järvinen nauttii elämästä Pyhätunturilla, jonka metsät ovat innoittaneet jo kahden täysin erityyppisen kirjan kirjoittamiseen. Seuraavaa kirjaa ei ole vielä suunniteltu. Kuva: Eetu Kupulisoja

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kun jostain asiasta kiinnostuu, sitä haluaa tutkia lisää ja siitä haluaa tietää enemmän. Ja mitä enemmän asiasta tietää, sitä enemmän siihen tykästyy ja suorastaan rakastuu. Ja mitä rakastaa, sitä haluaa suojella.

Osa-aikaisesti Pyhätunturilla asuva Raija Järvinen uskoo, että kun lapsille kertoo luonnosta ja metsästä pehmeästi, lämpimästi ja valoisasti, se herättää heidän mielenkiintonsa luontoa kohtaan.

– Luonnonsuojelu voi nykyään herättää ristiriitaisia tunteita. Haluan sanoa pehmeämmin, että rakastakaa luontoa. Jos rakastaa jotain, sitä haluaa automaattisesti suojella, Järvinen sanoo.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Näin Järvinen ja kolme muuta luonnon ystävää tekevät tuoreella satukirjallaan Kuura ja Pyry (Enostone). Vaikka kirja kertoo sadun ohessa ilmastonmuutoksesta, sitä ei tehdä huolta ja ahdistusta herättävällä tavalla vaan näyttämällä, miksi luonto on suojelemisen arvoinen.

Raija Järvisen korviin ei ole vielä ehtinyt kantautua juurikaan palautetta Kuurasta ja Pyrystä, mutta jotain kertoo se, että ensimmäinen painos on kohta jo myyty loppuun. Kuva: Anna Pakkanen

Kirjan tekijäkaartiin kuuluvat Raija Järvisen lisäksi Pyhällä asuva kuvataiteilija Anna Pakkanen, luonnonsuojelubiologi Panu Halme sekä meteorologi Kerttu Kotakorpi.

Järvinen on kirjoittanut sadun ja Pakkanen kuvittanut sekä taittanut teoksen. Halme ja Kotakorpi ovat toimineet tekstin ja kuvitusten faktantarkistajina sekä kirjoittaneet sadun oheen tietolaatikoita luonnosta, säästä ja kirjassa esiintyvistä hahmoista.

Järvinen ja Pakkanen ovat entisiä lähinaapureita, jotka kohtasivat useammin metsässä kuin kotitiellä. Halme taas on Järvisen vävy, joka innostui itse mukaan, kun Järvinen kyseli häneltä asiantuntijaa kirjaprojektiin.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kotakorpea Järvinen ei tuntenut etukäteen, mutta Järvisen yllätykseksi Kotakorpi tiesi hänet. Meteorologi oli ollut yleisössä, kun Järvinen esitteli esikoisteostaan Sallan luontokeskuksessa.

– Annalla on omanlaisensa kädenjälki, joka on tunnistettava hänen siviilityöstään Metsähallituksen viestinnässä. Annoin hänelle täydet vapaudet ja kirjasta tuli paljon upeampi, kun osasin ajatellakaan. Se on enemmän kuvataideteos, tekstin osuus on aika pieni, Järvinen kehuu.

Metsä on Raija Järvisen lempipaikka. Hänen mielestään luonto on kaunis olemalla oma itsensä ja suuri rikkaus sellaisena, kuin se on. Kuva: Eetu Kupulisoja

Raija Järvinen tietää, että lapsenkin elämä on nykyään usein vilkasta ja täynnä hälyä. Kirjan avulla hän haluaa kannustaa lapsia esimerkiksi äänekkään päiväkotipäivän jälkeen metsään, jossa ei tarvitse tehdä mitään, voi vain olla ja tarkkailla luontoa.

– Luonto on hyväätekevä, rauhallinen ja lempeä. Metsässä ei hirveästi tapahdu, joskus voi haukka lentää yli tai myyrä juosta kenkien edestä. Siellä pääsee rauhaan.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Järvistä huolestuttaa, että Suomestakin löytyy lapsia, jotka eivät ole koskaan edes käyneet oikeassa metsässä. Hän arvelee, että metsästä ja luonnosta kiinnostuneet löytävät tuoreen kirjan, mutta he, joiden se nimenomaan pitäisi löytää, voivat jäädä tavoittamatta.

Esimerkkiä näyttääkseen Kuuran ja Pyryn tekijäjoukko halusi kompensoida kirjan valmistuksen aiheuttaman luontohaitan. Ekologisena kompensaationa he lahjoittivat Päijänteen Luonnonperintösäätiölle 0,7 prosenttia painoksen tukkumyyntihinnasta vanhan metsän hankintaa varten.

– Myös Finlandia-voittaja Anni Kytömäki on tehnyt samoin. Haluamme haastaa muita kirjailijoita tähän mukaan. Meidän painos ei ole iso, mutta jos maan luetuimmat kirjailijat kompensoisivat samalla prosenttiosuudella, sillä olisi jo merkitystä, Raija Järvinen vertaa.

Raija Järvisen satu, Anna Pakkasen kuvitukset sekä Panu Halmeen ja Kerttu Kotakorven tietolaatikot toimivat satukirjassa saumattomasti yhteen. Kirjaa lapselle lukiessa voi ensimmäisillä kerroilla keskittyä pelkkään satuun ja tuoda tietolaatikoiden faktoja mukaan vasta myöhemmin Kuva: Anna Pakkanen

Järvisen rakkaus Lappia kohtaa syttyi jo nuorena. Hän hiihti kilpaa ja syystalvisin oli ohjelmassa ensilumileiri Lapissa. Ja silloin hiihdettiin, vaikka välillä mittari näytti –36 astetta.

OP-Ryhmässä työuransa tehnyt Järvinen pääsi työkiertoon Lappiin vuonna 2002. Korkeintaan kahden vuoden pätkäksi suunniteltu reissu venähti kolmeen ja puoleen vuoteen.

Pyhän asunnon Järvinen osti miehensä kanssa 15 vuotta sitten. Retkeillessään Järvinen on viihtynyt aina parhaiten Itäkairassa ja kakkosasunnon paikkaa valitessa Pyhä oli Lapin kohteista kiinnostavin myös rauhallisuutensa vuoksi.

Siitä Järvinen tosin on miehensä kanssa eri linjoilla, kumpi on ykkös- ja kumpi kakkosasunto.

– Minulle ei tule koskaan hoppu etelään, viihdyn täällä tavattoman hyvin. Tämä rauha ja hiljaisuus, niistä tulee niin levollinen olo.

Raija Järvinen ja Anna Pakkanen ovat esittelemässä kirjaa Pyhätunturin Luontokeskus Naavan maksuttomassa Luontosatupäivässä ke 16.10. Klo 13–13.30 ohjelmassa on luontosatutuokio ja klo 15.3017 tekijät kertovat kirjan taustoista auditoriossa.

FAKTA

Raija Järvinen

Eläkkeellä oleva rahoitusalan ammattilainen, erä- ja luonto-opas sekä kirjailija.

Kotoisin Kuhmoisista ja kirjoilla Hollolassa, mutta parhaiten viihtyy Pyhätunturilla sijaitsevalla mökillään.

Kirjoittanut pienestä asti, erityisesti luontoon liittyvistä asioista. Osallistunut myös monelle harrastajakirjoittajakurssille.

Koki vuosikymmenien ajan, ettei hänellä ole mitään tarvetta julkaista kirjoituksiaan, kunnes alkoi ajatella, että hänellä on velvollisuus jakaa sitä, mitä luonto on hänelle antanut.

Esikoisteos Soidinyöt (Väyläkirjat) julkaistiin vuonna 2021. Kyseessä oli Järvisen omakohtaisiin kokemuksiin perustuva tarinallinen luontokuvakirja kevättalvisilta reissuilta metsojen soidinta seuraamaan.

Kulkenut Lapissa teini-ikäisestä saakka. Ollessaan työkierrossa Lapissa teki vapaa-aikanaan monenlaisia Lapin töitä työskennellessään muun muassa porotalouden, kalastuksen ja metsätöiden parissa sekä Metlan tutkijan apulaisena.

Retkeilijänä viihtyy parhaiten Itäkairan metsissä. Tykkää ”haahuilla metsässä” rauhasta ja hiljaisuudesta nauttien.

Anna Pakkasen kädenjälki on tullut tutuksi Metsähallituksen materiaaleissa. Kuuran ja Pyryn sivuilla kuvitus on erittäin suuressa roolissa. Kuva: Anna Pakkanen
Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä