Muualta Lapista

Puolustusteollisuus on nyt etusijalla yritystukien saajana – Mika Rinne on auttanut Pellon yrityksiä jo kymmenen vuotta

Yksi ihminen voi edistää pieniä ja keskisuuria yrityksiä alkuun ja kasvuun. Yritystoiminnan edistäminen on tärkeää, jotta kunta voi kehittyä ja työpaikkoja syntyy.

Pellon yritysasiantuntija Mika Rinteen iso unelma on saada Miekojärven alueelle kansallispuisto. Hän kertoo, että Metsähallituksen tilastojen mukaan Miekojärven alueella on vuosittain yli 10 000 retkeilijää ilman palveluitakin.

– Kun saadaan yritystoimintaa alueelle, se alkaa tuomaan kunnille tulojakin. Ravintolat voisivat hyödyntää lähiruokaa, kuten Miekojärven kestävästi tuotettua kalaa.

Rinne kertoo, että yritysrahoitusta ollaan Suomessa ja EU:ssa muuttamassa. Tulevaisuudessa tukea ohjataan yhä enemmän Suomen ja Naton puolustushankkeita tukeviin yrityksiin.

– On ollut yllätys, miten laajaa tarjontaa Nato tarvitsee, esimerkiksi raskaan liikenteen kuljetuspalveluita, ravintoloita, majoitusta ja erilaisia teollisuuden tuotteita.

Hän näkee monessa Tornionlaaksolaisessakin yrityksessä mahdollisuuksia puolustusteollisuuden markkinoille.

– Voi olla, että muutos tulee jo ensi vuonna. Tavoitteena on, että yritykset pystyvät tarjoamaan palveluita ja tuotteita, joille on kysyntää sekä yleisillä markkinoilla että puolustusteollisuudessa.

Rahoituksen painopisteitä tarkastellaan parhaillaan Euroopan unionin tulevaan budjettiin. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen antoi keväällä esityksen asiasta ja siitä käydään keskustelua Euroopan parlamentissa.

Yrityksiltä edellytetään kuitenkin taustaselvityksiä ja ”lupapassit”, jotta ne voivat kuulua puolustushankintojen toimittajarenkaisiin.

Pellon kehitys järjestääkin 10. lokakuuta infotilaisuuden, jossa Lappia Koulutus Oy esittelee koulutusta yrityksille, joilla on mahdollisuus lähteä hankintarenkaaseen.

Kyseisen koulutuksen avulla yritys saa valmiudet ja tarvittavat luvat, jotka mahdollistavat palveluiden tarjoamisen puolustusteollisuuteen. Tuleva koulutus maksaa 3000 euroa.

– Ensin on tärkeää saada tietoa, mitä se tarkoittaa ja mitä sillä saa. Siitä kerrotaan infossa, Rinne opastaa.

Rinne aloitti yritysneuvojana Pellossa vuonna 2015. Paikka aukeni, kun hän oli isyyslomalla. Hän hoiti Iisak-vauvaa seitsemän kuukauden ajan, kun vaimo Leena kulki töissä.

– Se oli elämäni parhaita aikoja, Rinne muistelee hoitovapaata 11 vuotta sitten.

Nyt Rinne on kehittänyt Pellon yritysrintamaa kymmenen vuotta. Ennen sitä hän ehti tehdä töitä koululla, opiskella sosiaalialaa ja johtaa useampaa projektia. Paljon muistoja jäi Ylitornion vankilasta, jossa hän suunnitteli työpolkuja vapautuville vangeille. Onpa Rinne kulkenut myös muualla Lapissa ja tehnyt työnhakuvalmennuksia. Hän suunnitteli ja toteutti myös vuoden 2014 Pellon Korjuu -maaseutunäyttelyn.

– Kaikesta on ollut hyötyä, kun on saanut olla erilaisissa organisaatioissa ja paikoissa. Suurin merkitys on verkostoitumisella. En osaa neuvoa kaikkea, mutta tiedän, kuka osaa.

Rinne on ollut vahvasti mukana myös politiikassa. Ensimmäinen kosketus siihen oli Lapin Keskustanuorten puheenjohtajuus vuosituhannen vaihteessa. Sen jälkeen hän on ollut valtuustotyössä niin Muoniossa kuin Pellossakin. Kokemusta kunnanhallituksen puheenjohtajuudestakin tuli vuosina 2007 ja 2008 Pellossa. Poliittisen uran Rinne päätti perusturvalautakunnan puheenjohtajana vuonna 2012.

– Sen jälkeen heitin pois. Politiikkaan en enää lähde. Aikakaan ei riittäisi.

Erikoisen säväyksen tämän hetken työhön tekee yt-neuvottelut, joihin Rinnekin joutuu osallistumaan.

– Toiveena tietenkin on, että saisin tehdä tätä työtä jatkossakin.

Vuosituhannen vaihteessa EU:n alkuvuosina Pellossa oli Rinteen mukaan synkeät tunnelmat. Moni menetti työpaikkansa ja työttömyys oli korkeaa. Pellolaiset vain miettivät, kuka on se viimeinen lähtijä, joka sammuttaa valot.

– Minä sanoin, että se olen minä.

Rinteellä on kova halu kehittää omaa kotiseutuaan. Hänen mukaansa alueen voima on nyt yrittäjissä. Kuntien saamat valtion osuudet ovat pienentyneet, joten verotulojen kertyminen on entistä tärkeämpää.

Vaikka julkisen sektorin paikkoja on hävinnyt, yritystoiminta on ollut vahvaa. Joissakin pellolaisissa yrityksissä johdossa on jo kolmas sukupolvi.

Rinteen mukaan yritysten toimialat ovat myös muuttuneet. Kuljetus- ja metsätalousyritysten rinnalle on noussut enemmän uudenlaista teollista- ja matkailutoimintaa.

Matkailu on yksi Pellon tulevaisuuden valttikorteista. Rinne on kuitenkin tyytyväinen, ettei kotikunta ehtinyt massamatkailun kärkeen.

– Rovaniemi on hyvä esimerkki siitä, mitä tapahtuu, kun kasvu karkaa käsistä.

Nyt investointituet matkailuun ovat vähentyneet. Rinne kertoo, että vielä viime vuonna Pohjois-Pohjanmaan ELY jakoi avustuksia 18 miljoonaa euroa, mutta nyt summa on vain 3,3 miljoonaa.

– Taustalla on se, että Lapissa matkailutarjontaa katsotaan olevan jo tarpeeksi ja määrärahaa haluttiin siirtää muille toiminta-alueille.

Silti Tornionlaaksossa käynnistyy uusia matkailuhankkeita. Esimerkiksi ylitorniolainen Kaamos Lodge sai merkittävän tuen.

– Keskieurooppalaiset matkailijat tulevat hakemaan hiljaisuutta ja puhdasta luontoa, meiltä sitä löytyy.

Rinne kannattaa matkailun kehittämistä kestävällä tavalla. Hän haluaa, että kaikessa otetaan ensisijaisesti huomioon luonto ja sen myötä kehitetään pienempiä toimijoita.

– Me ollaan riittävän kaukana Rovaniemen Disneyland-meiningistä. Täällä aito Lappi pysyy, ei tule kauppakeskuksia, mutta lentokenttä on vain tunnin ajomatkan päässä.

Perhe on Rinteelle tärkeä. Hymyssä suin hän kertoo, että helmikuussa hänestä tulee Pellon pappa, kun toisesta hänen kaksostytöstään tulee äiti.

– Tärkeintä on, että lapsilla menee hyvin. Pellossa on vielä turvallinen kasvuympäristö.

Koivumaassa sijaitsevaa mökkiä Rinne pitää omana paratiisina, vaikka se toisinaan tuntuukin työleiriltä.

– Kosken kuohu on rauhoittavaa. Kun arkikiireet jäävät taakse, pääsee oikeasti rauhoittumaan.

Metsästys, kalastus ja puukäsityöt täyttävät myös hänen vapaa-aikaansa. Onpa hän tehnyt kaksi venettäkin isänsä kanssa. Luonto on kuitenkin Rinteelle kaikki kaikessa. Siitä hän ei halua luopua.

– Se harmittaa, jos lintumettällä tulee vastaan hehtaarien kokoinen hakkuuaukio.