Kulttuuri

Pottu-Muonion uudessa laulussa jo pirkkalaiset kalastivat haukia, ”Väylälä” tietenkin – opettele kertosäe videolta!

Muonion juhlavuoden laulu soi keveässä duurissa ja sitä on helppo laulaa.

Jännittävää.

Muonion laulun tekeminen on jo siinä pisteessä, että se on nuotiksi kirjoitettu. Nuotteja on pino Muonion Kyläpirtin kahvipöydän kulmalla. Pottu-Muonio, nimenä seisoo.

Nimestä on ainakin osavastuussa Tarja Vahtera, joka nappaa hänkin nuotin käteensä. Tutulta kuulostaa.

– Ko meillä oli kesällä ensimmäinen työpaja, niin mie kerroin pottu-Muoniosta, että siitähän sitä on aina puhuttu. Aina on oltu pottumuoniolaisia.

Kesän työpaja oli kaikille avoin kokoontuminen, johon sai tulla kertomaan ajatuksensa muoniolaisuudesta ja siitä, millainen kunnan juhlavuoden laulu pitää olla. Paikalla oli tuolloin kourallinen kuntalaisia ideoimassa ja tarinoita kertomassa. Ideat kirjasi talteen muusikko, lastenkulttuurikonsultti Henna Leisiö kiertävästä Lastenkulttuurikeskus Kattilasta. Työpajan jälkeen ideoita pystyi antamaan vielä hetken aikaa kirjastolla.

Leisiö on kesän ja syksyn välisenä aikana työstänyt seitsemän liuskaa ideoita lauluaihioksi, jonka muoniolaiset nyt hiovat loppuun Leisiön ja säestäjän, perinnesoitin citternin soittaja Joonas Ojajärven kanssa. Leisiö on muokannut tekstin lauluksi ja säveltänyt sen.

– Tosi runsas aineisto, ihan mahotonta sinne oli saada kaikki mahtumaan, Leisiö virnistää.

Raamiksi hän asetti yleisyyden: asia pääsi mukaan säkeisiin, jos siitä puhui useampi kuin yksi ihminen. Lähes kaiken kerrotun hän toki sai neljään säkeistöön ja kertosäkeeseen. Laulun tyyliksi toivottiin esimerkiksi kaunista laulua ja rockia. Lopputulos on enemmän ensimmäistä, mutta lauluahan voi sovittaa eri tavoin, Leisiö huomauttaa. Hän toivoisi, että lauluun tartuttaisiin koulun musiikintunneilla bändisoittimilla.

– Haluttiin linjakasta, ei liian matalaa tai korkeaa, Leisiö kertoo.

Melodia kulkee aika tasaisena läpi laulun eikä tee isoja hyppyjä alas tai ylös. Pottu-Muonio on helppo oppia ja siitä voi arvata, mihin suuntaan melodia on menossa. Muusikkokielellä ilmaistuna: siinä on tarpeeksi kliseitä.

Nuotti eteen ja harjoittelemaan! Leisiö laulaa kappaleen kertaalleen läpi neljän hengen työpajatiimille.

Kepeät duurisoinnut kuljettavat halki kappaleen, jossa jo pirkkalaiset kalastivat haukia Väylälä, kuljettiin kairan läpi puikulaa hakemaan ja jopattiin. On yötön yö, hillat, sääsket syö ja junantuomille revontulten maa.

Myös muun muassa salatanssit, tappelut ja riiaukset – ja keskustan Filip-patsas – mainitaan. Laulu on kepeä ja hauskakin, ja melodia tukee tarinaa.

Vahteran tavoin runsaasti kesän työpajassa ideoita pursunnut Tarja Palojoensuu innostuu kuulemastaan ja etenkin kappaleen melodiasta.

– Kuulostaa hyvältä, voi se on mukavan kuulonen!

Hänelle laulun soljuvuus ja pulppuavuus tuo jotenkin mieleen keskiajan musiikkityylin.

– Tähän voisi kuvitella huilun, Palojoensuu sanoo.

Pari laulukertaa varmistaa, että Leisiön tavoite helposta opittavuudesta toteutuu. Melodia on tosiaan helppo omaksua. Työpajan isoimmaksi työksi tulee tekstin hiominen murrekorvaa miellyttäväksi. Muoniolaisille on tärkeää, että murteellinen h kuuluu laulussa.

– ”Etheenpäin” me olhaan menossa, Palojoensuu huomauttaa.

Muoto ”eespäin” siis ilman muuta muutetaan. Samoin halutaan laulaa lossin odottaneen ”väärälä puolela”. Leisiö ja Ojajärvi kirjaavat uudet muodot suoraan nuottiin. Murteellisten ilmausten sovittaminen säkeisiin vaatii pari harjoituskertaa, minkä jälkeen äänitetään koko laulu.

Opettele videolta kertosäe:

Uusi Muonio-kappale on saanut lopullisen muotonsa 1,5 tunnissa. Työpajalaiset ovat lopputulokseen tyytyväisiä. Muonio-aiheisilla lauluilla on kunniakas historia. Kyläpirtillä lasketaan, että Pottu-Muonio on neljäs laulu kunnasta.

– Tämä on vähän erilainen, Vahtera iloitsee.

Laulun nuotti on nyt kunnalla, ja sitä toivotaan laulettavan. Ottaisivatko kuorot sen harjoiteltavaksi? Työpajassa mietitään, että yksi hyvä mahdollisuus ensiesitykseen voisi olla itsenäisyyspäivä, jonka juhlassa juhlitaan myös 150-vuotiasta kuntaa.

Tehkääpä, naapurikunnat, perässä oma laulunne, Kyläpirtillä haastetaan.

Laulu tehtiin Matkalla-toimintamallin työpajoissa. Mallissa kuntien kulttuurikasvatussuunnitelmat laajenevat koskemaan mahdollisimman monia ihmisryhmiä. Kattila tuottaa palveluita Muonioon ja 11 muuhun Lapin kuntaan.

Pottu-Muonio

1. Jo pirkkalaiset kalasti haukia Väylälä.

Mettäkakot mainiot täälä evhäänä.

Kairan läpi kuljethiin puikulaa hakehmaan.

Tiedemies ja kuningas myös eksyi pohjohlaan.

2. Muonio oli tunnettu myös jobbauspaikkana

Lossi ootti aina Väylän väärälä puolela.

Salatanssit, tappelut ja riiaukset.

Runoilijat, urheilijat, monen sorttiset.

3. Tuoksuu suopursu sielä, puhtaassa ilmassa

teilä ja pihoila vaeltaa poroja.

On junantuomile revontulten ihmemaa

syät hanget, kirkhaat veet, niissa uia saa.

4. Edelleen on Muonio etheenpäin menossa

keskustassa ihailla voi Filip-patsasta.

Koulussa on kivat opet, henki ihana

Koti, josta onnen löytää – se on Lappia!

Kertosäe:

Pottu-Muonio, yötön yö,

Hillat loistaa ja sääsket syö.

Kaamostaikaa, murre raikaa:

”Tässä talossa ei kukhaan koskhaan tehe mithään”

Juttua muokattu 10.10. kello 9.20: Lisätty jutun otsikkoon maininta videosta.

Juttua muokattu 9.10. kello 15.54. Korjattu kirjoitusvirhe.