Paikallisuutiset

Pohjoiseen muuttanut Anna Rundgren miettii, kuinka täällä kompostoidaan – hanketyössä hän yhdistää arki- ja tekoälyn Kolarin kylien hyväksi

Tekoälyn mahdollisuuksia Kolarin kylissä selvittävän hankkeen päällikkö Anna Rundgren käyttää tekoälyä työssään ideoinnin välineenä.

– Ennen käyttö oli enemmän sellaista hupikäyttöä. Nyt käytän sitä työssä sparraajana, Rundgren kertoo työpaikallaan Kolarin kehitys- ja elinkeinopalveluissa.

Tekoälyn avustamana asioihin voi saada uusia näkökulmia. Rundgren suhtautuu uuteen teknologiaan mielenkiinnolla ja uskoo, että sitä aletaan hyödyntää yhä laajemmin. Tekoälyn käyttäminen muuttaa maailmaa, mutta vielä ei ole tiedossa, miten.

– Juuri nyt eletään murrosvaihetta. Turvallisuuskysymykset on tietenkin tärkeitä, ja niitäkin pitää miettiä.

Vuoden lopussa alkanut Arkiäly – Tekoäly -hanke jatkaa Kolarin kylien kehityshankkeita. Tekoäly haluttiin ottaa mukaan tutkailtavaksi, koska myös Kolarin kylien neuvostossa oli sitä mietitty.

– Se nousi sieltä, että tekoälyä halutaan ymmärtää paremmin, ja miettiä, miten sitä voidaan hyödyntää kylissä, Rundgren sanoo.

Rundgren ajattelee, että on ensinnäkin tärkeää saada tietoa tekoälyn periaatteista ja mahdollisuuksista. Sen vuoksi keväällä tekoälystä on tulossa kaikille kolarilaisille avoin koulutus, jonka ajankohta tarkentuu myöhemmin.

Nyt me lähdetään kylien työpajoissa määrittelemään, mitä kaikkea arkiäly kylissä voi olla.

Kolarin kunnan ja Lapin ammattikorkeakoulun yhteisessä kehityshankkeessa mietitään, voisiko tekoälyä ja arkitietoa yhdistelemällä parantaa osallisuutta ja yhteisöllisyyttä kylissä. Uuden teknologian vastinpariksi otetaan arkiäly, kylistä tallennettu ja tärkeäksi koettu arkitieto, jota hankkeessa nyt lähdetään keräämään ensivaiheen kehittäjäkylissä, Nuottavaarassa ja Ylläsjärvellä.

– Nämä kylät valikoituivat, koska ne ovat keskenään erilaisia ja eri puolilla kuntaa. Ylläsjärvi on tunturikylä ja kovasti kasvava ja kehittyvä kylä. Nuottavaara taas on pieni, mutta innokas kotikylän kehittäjä.

Myös Ylläsjärven mobiiliyhteydet ovat kunnan eteläosaan verrattuna paremmat. Kyliä erottaa yhteisöllisyyden kehittymisen näkökulmasta se, että Nuottavaarassa on yhteinen kylätalo, jossa kohdata, mutta Ylläsjärveltä se puuttuu.

Mutta mitä konkreettista ideoinnin ja testauksen pohjalta voisi syntyä? Hanke tutkii, onnistuisiko kyläyhteisö tuottamaan tekoälyn avulla uutta kirjoitettua sisältöä tai jopa kuvia ja ääntä olemassa olevien, ihmisten syöttämien sisältöjen avulla.

Rundgren pohtii, että arkiälyn ja tekoälyä yhdistävä lopputuote voisi olla esimerkiksi tekoälybotti, joka vastaa kysymyksiin.Tavoitteena on kuitenkin selvittää mahdollisuuksia, eikä hanke suoraan tavoittele lopputuotteen kehittämistä. Hanke etenee tiedonkeruusta tekoälyn testaamiseen. Käytännön tietotekninen osaaminen tulee Lapin ammattikorkeakoulusta.

– Nyt me lähdetään kylien työpajoissa määrittelemään, mitä kaikkea arkiäly kylissä voi olla. Aloitustapaamisissa marras- joulukuussa saatiin jo hyviä keskusteluja aikaan.

Nuottavaaralaiset pohtivat aloitustapaamisessa, että hiljaista arkitietoa sisältyy esimerkiksi eri sääolosuhteisiin ja vanhan kansan kuunkiertoon, jonka mukaan työntekoa on jaksotettu.

Vastikään Kolariin Helsingistä muuttanut Rundgren keksii omia, arkisia esimerkkejä hiljaisesta tiedosta, jota perhe kaipasi. Hän mietti, missä paikkakunnalla saa auton pestyä. Tai miten pohjoisessa kompostoidaan, kun maa on ison osan vuodesta jäässä?

Täällä on turvallinen ympäristö ideoida ja kehittää.

Rundgren muutti syksyllä Kolariin perheineen pariksi vuodeksi. Paikkakunta oli tuttu, koska IT-alalla työskentelevä Johannes-puoliso on kotoisin Kolarista. Muutama vuosi sitten koronan aikana perhe oli kokeillut Kolarissa asumista jonkin aikaa, ja siitä asti he olivat toivoneet, että pohjoiseen voisi tulla uudestaan.

– Pitkään seurailin täältä työpaikkoja. Julkisen alan paikoistahan täällä on vähemmän tarjontaa.

Rundgren on virkavapaalla asiantuntijatehtävistä sisäministeriön hallinnonalalta. Koulutukseltaan hän on valtiotieteilijä.

Arkiäly – Tekoäly -hanke on Rundgrenille mahdollisuus oppia uutta, myös hänelle vieraammasta hankemaailmasta.

– Kolkkeella (Kolarin kehitys- ja elinkeinopalvelut) on rautainen osaaminen, ei tarvitse tosiaankaan yksin opetella. Täällä on turvallinen ympäristö ideoida ja kehittää.

Kolarissa Rundgrenille on kirkastunut, kuinka monipuolisesti eri EU-rahastojen tuilla voidaan kehittää.

– Ja täällä myös tosi hyvin käytetään niitä hankkeita.

Hankepäällikkö toivoo, että kolarilaiset lähtevät nyt avoimella ja innostuneella mielellä tutustumaan tekoälyyn, miettimään kylien tarpeita ja keskustelemaan. Aiheeseen voi virittäytyä Arkiäly ja tekoäly yhteisöjen kehittämisessä -seminaarissa luontokeskus Kellokkaassa Äkäslompolossa 28. tammikuuta kello 17– 19. Seminaarin puhujina kuullaan futuristi, keksijä Perttu Pölöstä ja rovastia sekä Kolarin elinkeinotoimikunnan puheenjohtajaa Simo Rundgrenia.

Pölösen mukaan tekoäly ei pelkästään automatisoi ja analysoi, vaan myös parhaimmillaan tukee inhimillisyyttä ja yhteisöllisyyttä. Uhkien lisäksi sillä on Pölösen mukaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia.

Simo Rundgren puolestaan herättelee pohtimaan, miksi arkiälyn vaaliminen on tärkeää ja miten vuosisatojen aikana muovautuneet perinteet ja arkijärki voivat auttaa meitä suunnistamaan modernin elämän haasteissa.