Muualta Lapista

Pohjois-Lapin kunnat käynnistävät alueellisen opintolainahyvityskokeilun ensimmäisenä Suomessa – ”Ollaan nyt kerrankin rohkeita”, sanoo Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen

Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kunnat käynnistävät alueellisen opintolainahyvityskokeilun, jossa tarjotaan opintolainahyvitys harvaan asutulle alueelle työllistyville ammatillisen ja korkeakoulututkinnon suorittaneille. Määräaikainen kokeilu järjestetään vuosina 2026–2028. Vastaavaa kokeilua ei ole toteutettu Suomessa aiemmin.

Kokeilun tavoitteena on kannustaa osaavaa työvoimaa muuttamaan ja asettumaan Inarin, Sodankylän ja Utsjoen kuntiin sekä tukea vastavalmistuneiden sujuvaa kiinnittymistä työelämään.

– Pohjois-Norjassahan tällainen malli on voimassa. Kun ammattiin valmistunut muuttaa sinne töihin, niin hän saa anteeksi opintolainansa. Suomessahan vastaavankaltaista mallia on työstetty pitkään. Se on noussut aika ajoin esille ja Itä-Suomen ja pohjoisen kunnat tästä ovat puhuneet. Valtion kautta asia ei ole oikein edennyt, joten nyt tämä kokeilu käynnistyy meidän Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän ja kolmen kunnan voimin. Voi sanoa, että nyt ollaan kerrankin rohkeita ja kokeillaan, sanoo Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen.

Idea kypsyi valmiiksi Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän edunvalvontamatkalla Helsingissä.

– Haluamme kokeilla opintolainahyvitystä, koska meillä on siihen rohkeutta ja mahdollisuus, eikä tätä hallinnollisesti suoraan mikään estäkään. Olemalla aloitteellisia voimme tehdä hyvää Pohjois-Lapin elinvoimalle, työllisyydelle ja alueen pitovoimalle. Tämä on sekä yksilön että kuntien etu, kertoo Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen.

Idea eteni päätettäväksi Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän hallitukselle, jonka myönteisen kannan jälkeen sekä Inarin, Sodankylän että Utsjoen kunnanhallitukset ovat näyttäneet kokeilulle vihreää valoa.

Opintolainahyvityskokeilulla etsitään keinoja osaavan työvoiman saatavuuden parantamiseksi ja pitovoiman vahvistamiseksi harvaan asutulla alueella. Samalla etsitään ratkaisuja kuntien lakisääteisten tehtävien turvaamiseksi ja elinkeinoelämän kehittämiseksi väestörakenteen muuttuessa entisestään.

– Pohjois-Lapissa tarvitaan lisää työntekijöitä. Nyt on myös oivallinen hetki houkutella pohjoiseen työvoimaa, kun eteläisemmässä Suomessa vastavalmistuneilla on huono työtilanne. Parhaimmassa tapauksessa kokeilu tarjoaa ratkaisuja kaikille osapuolille, kertoo Pohjois- ja Itä-Lapin työllisyysaluepäällikkö Kaija Kukkola.

Kokeilussa selvitetään kannustimen mahdollisia vaikutuksia tukea koulutettujen ammattilaisten asettumista ja juurtumista Pohjois-Lappiin. Tämä tarjoaa yhden vaihtoehdon väestön vähenemiseen ja ikääntymiseen tukemalla niin paluumuuttoa kuin kokonaan uudelle paikkakunnalle asettumista. Kannustin koskee opintonsa päättäneitä henkilöitä ja tukee samalla myös uudelleenkouluttautumista.

Alueellista opintolainahyvitystä kokeillaan määräaikaisena vuosina 2026–2028. Kokeilusäännöksillä on voimassaolorajoitus, mutta samalla kokeilun tarkoitus on olla riittävä pitkä, jotta siitä saadaan luotettavia tuloksia. Alue- ja kuntatutkimuskeskus Spatian ja Lainsäädäntötutkimuksen tutkimusryhmän esiselvityksen perusteella Suomessa olisi voitu käynnistää alueellinen opintolainahyvityksen kokeilu jo vuonna 2022.

– Kokeilu on ainoa tapa saada selville alueellisen opintolainahyvityksen teho ja ohjausvaikutus, sillä etukäteen ei tiedetä opintolainahyvitysten vaikutuksia lopullisiin muuttopäätöksiin. Hienoa, että kunnilta löytyi ennakkoluulottomuutta lähteä kokeilemaan tätä asiaa. Tämmöistä Suomi tarvitsee, pohtii Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Janne Tervahauta.

Alueellisen opintolainahyvityskokeilun esiselvityksessä Lapin vetovoima korostui. Noin kaksi kolmasosaa yliopisto-opiskelijoista ja kolme neljästä ammattikorkeakouluopiskelijasta arvioi, että he olisivat valmiita muuttamaan harvaan asutulle alueelle.

Vetovoimatekijöitä – mielenkiintoisen ja koulutusta vastaavan työn lisäksi – ovat muun muassa luonnonläheinen elämä ja rauhallinen asuinympäristö sekä edulliset asumiskustannukset.

– Erityisesti nykyisessä globaalissa maailmantilanteessa sekä turvallisuusnäkökohdat huomioiden Suomen rajaseudut ja pohjoiset alueet tulee pitää asuttuna. Se edellyttää, että kuntien peruspalveluihin ja elinkeinoelämän tarpeisiin turvataan koulutettua ja motivoitunutta työvoimaa, kertoo Utsjoen kunnanhallituksen puheenjohtaja Vuokko Tieva-Niittyvuopio.

Opintolainahyvitys on tarkoitettu vastavalmistuneelle henkilölle, jolla on opintolainaa, ja jonka kotikunta on ollut vähintään 12 kuukautta kokeilualueen kunnassa. Etätyö tai ulospendelöinti harvaan asutulta alueelta kuuluu hyvityksen piiriin. Myös yrittäjille voidaan hyvitystä maksaa. Työntekijän kotikunta ratkaisee maksuun oikeutuksen.

– Suhtaudumme kokeiluun rohkeasti ja uteliaasti. Käytännön kokemuksista saamme tärkeää tietoa hankkeen yksityiskohtien jatkokehittämiseksi ja erityisesti vietäväksi valtionhallinnon suuntaan, summaa Pohjois-Lapin alueyhteistyön kuntayhtymän toiminnanjohtaja Reija Viinanen.

Inarin kunnanjohtaja Kasurinen toteaa, että kyseessä on todellakin kokeilu:

– Jos tämä ei ole hyvä, niin kokeilu loppuu kolmen vuoden päästä. Vain yhden vuoden mittaista kokeilua ei kannata tehdä, koska siinä ajassa ei sana vielä ehdi kiiriä etelään ja oppilaitoksiin, että täällä on nyt tällainen malli.

Kasurinen lisää, että kokeilussa on vielä useitakin yksityiskohtia hiottavana, kuten se asia, että mitä tehdään, jos ihminen muuttaakin Pohjois-Lapista kesken vuoden pois.

– Mutta nyt rohkeasti kokeillaan ja otetaan palloa omaan haltuun. Norjassahan tämä on valtion malli ja kyllä Suomessakin valtion olisi pitänyt hoitaa tämä lähtökohtaisesti. Tämä on ainutlaatuinen kokeilu ja on varmasti ihmisille yksi positiivinen seikka siinä pohdinnassa, kun ihmiset miettivät etelässä, muuttaisivatko pohjoiseen asumaan ja töitä tekemään, hän sanoo.

Kunnat eivät tässä menetetä mitään, eikä kuntien taloudet tähän kaadu. Tämähän on tosiaan kokeilu ja toivottavasti tämä osaltaan toisi pirteyttä Inariin, Utsjoelle ja Sodankylään, sanoo Inarin kunnanjohtaja Tommi Kasurinen.