Paikallisuutiset

Piispan joulutervehdys: Händelin Messias ja joulu 2024, Händelina Messias ja juovllat 2024

Yksi kristikunnan suurimmista juhlista, joulu, on pian koittamassa. Rakennamme juhlaa kukin tavallamme kodeissamme, perhetraditioidemme pohjalta. Samaan aikaan joulua kohti kuljettaessa on aktivoitunut keskustelu kristillisen uskon näkymisestä yhteiskunnassa.

Tuoreimmassa keskustelussa on puhuttu muun muassa siitä, voiko koululaisille esittää barokkimusiikin helmeä, G. F. Händelin Messias-oratoriota. Tämän loisteliaan teoksen uskonnolliset viittaukset saivat yhden eteläsuomalaisen koulun peruuttamaan esityksen, jotta ei vahingossa tultaisi loukanneeksi yhdenkään oppilaan uskonnon- ja omantunnonvapautta.

Kuten opetusministeri Anders Adlercreutzkin on todennut, suomalaisen kulttuurin juuret ovat syvällä kristillisyydessä. Uskonnollisia viittauksia ja kristinuskon tuomaa perintöä on joka puolellamme, alkaen viikonpäivistä lepopäivineen, ajanlaskustamme, kirjakielestämme ja jatkuen suomalaiseen koululaitokseen ja hyvinvointiyhteiskuntaan. Maamme kristillisellä ja luterilaisella perinnöllä on oma tärkeä roolinsa siinä, että sellaiset arvot kuin luottamus, ahkeruus, rehellisyys ja yksilön arvo yhä edelleen leimaavat yhteiskuntaamme. Listaa voi jatkaa kansainvälisesti vielä YK:n ihmisoikeussopimuksiin ja EU:n peruskirjoihin. Kristillisiä piirteitä ei ole mahdollista puhdistaa ympäristöstämme.

Vanha sanonta sanoo jopa niin, että uskonto on kulttuurin sydän, ja kulttuuri uskonnon muoto. Kulttuurissa kuin kulttuurissa on aina joitakin keskeisiä arvoja ohjaamassa ihmisten välistä toimintaa, ja näiden kyseenalaistamisella ja torjumisella on yleensä ollut traagisia seurauksia. Yhtenä varoittavana esimerkkinä Neuvostoliiton historia.

Ilman muuta kenenkään ei pidä joutua vastoin vakaumustaan harjoittamaan Suomessa uskontoa, mutta pyrkimykset puhdistaa, hygienisoida yhteiskunta uskonnosta johtavat kulttuurin kuihtumiseen. Mitä silloin virtaisikaan tilalle epävakaaksi käyvässä ja monille vaikuttamisille alttiissa informaatioajassamme?

Händelin Messias toden totta viittaa Messiaaseen, Jeesukseen, jonka syntymää me muistamme jouluna. Tämä Messias, Jumalan Poika Jeesus, syntyi maailmaan ihmiseksi. Näin hän otti ihmisen osan ja tuli tuntemaan kaikki ihmiselämän ilot ja surut. Kun maailma on tämänkin joulun 2024 alla täynnä sotia ja epävarmuutta, on levollista tietää, että joulun Herra on niidenkin keskellä kanssamme.

Toivotan Sinulle ja läheisillesi Kristus-lapsen valaisemaa, siunattua joulua.

Okta kristtalaš kirku stuorámus ávvudoaluin, juovllat, leat jo boađi boađi. Ráhkkanat ávvudeapmái iešguđet vugiideametguin iežamet ruovttuin, bearašárbevieruid vuođul. Seammá áigge juovllaid guvlui jođedettiin lea šaddan aktiivvalažžan ságastallan kristtalaš oskku oidnomis servodagas.

Varraseamos ságastallamis leat hállan earret eará das, sáhttágo skuvllalaččaide ovdanbuktit barohkamusihka bearrala, G. F. Händelin Messias-oratoriija. Dán earenoamáš fiinna duoji oskui čujuheamit ožžo ovtta máttasuopmelaš skuvla šluhttet ovdanbuktima, amas eai vahágisge loavkidivčče ovttage oahppi oskku- ja iešdovddufriddjavuođa.

Dego oahpahusministtar Anders Adlercreutzge lea gávnnahan, suopmelaš kultuvrra ruohttasat leat čiekŋalasas kristtalašvuođas. Oskku čujuheamit ja kristtalašvuođa buktán árbi lea juohke bealde, álggedettiin vahkubeivviin oktan vuoiŋŋastanbeivviin, min áiggi rehkenastimis, girjegielas ja ain viidáseappot skuvlalágádussii ja buresveadjinservodahkii. Riikamet kristtalaš ja luteralaš árbbis lea iežas dehálaš rollas das, ahte dakkár árvvut dego luohttámuš, ealjárvuohta, gudni ja ovttaskas olbmo árvu ain govvidit min servodahkamet. Listtu sáhtašii joatkit riikkaidgaskasaččat vel ON:id olmmošvuoigatvuođasoahpamušaide ja EU:a vuođđogirjjiide. Kristtalaš sárgosiid ii leat vejolaš bassat eret min birrasis.

Boares dadjanvuogi mielde juobe nu, ahte osku lea kultuvrra váibmu, ja kultuvrra oskku hápmi. Kultuvrras go kultuvrras leat álo muhtun guovddáš árvvut láidemin olbmuid gaskkas lean doaimma, ja dáid jearaldatvuložiin bidjamis ja dustemis leamašan leamašan dábálaččat tragihkalaš čuovvumušat. Oktan váruheaddji ovdamearkan lea Sovjetlihtu historjá.

Dieđusge giige ii galgga gártat iežas vuođđooainnu vuostá hárjehit Suomas oskku, muhto figgamušat buhtistit, hygieniseret servodaga oskkus, dolvot kultuvrra goldnamii. Mii dalle golggašiige sadjái árvitmeahttumin rievdan ja máŋggaide váikkuhemiide sorjavaš informašuvdnaáiggis?

Händelina Messias duođaige čujuha Messiasii, Jesusii, gean riegádeami mii muitit juovllain. Dát Messias, Ipmila Bárdni Jesus, riegádii máilbmái olmmožin, Ná son válddii olbmo oasi ja šattai dovdat buot olmmošeallima iluid ja morrašiid. Go máilmmis lea dáidge juovllaid 2024 áigge soađit ja árvitmeahttunvuohta, lea mášolaš diehtit, ahte juovllaid Hearrá lea daidge guovdu minguin.

Sávan Dutnje ja du lagaš olbmuide Kristus-máná čuvgen, sivdniduvvon juovllaid.

Jukka Keskitalo

Oulun hiippakunnan piispa, Oulu bismágotti bismá