Muualta Lapista

Piispa Jukka Keskitalo kävi Sallassa ja otti kantaa myös Pirttivaaraan suunniteltuihin hakkuisiin

Seurakunnan talous on tiukoilla, mutta toiminta kukoistaa ja jumalanpalvelusten kävijämäärä kasvaa.

Oulun hiippakunnan piispa Jukka Keskitalo vieraili Sallassa viime viikolla osana piispantarkastusta. Ohjelmaan kuului vierailu muun muassa kouluilla ja rajalla, tapaamista kunnan ja yhdistysten edustajien kanssa, retkeilyä Sallatunturissa ja historiaan tutustumista Kallungissa Majavan talossa.

Sunnuntain piispanmessun jälkeen Keskitalo listasi huomioita tarkastusraportista.

Piispa nosti suurena vahvuutena esille seurakunnan vireän toiminnan ja laajan verkostoitumisen. Jumalanpalvelusten kävijämäärät ovat viime vuosina kasvaneet, ja vuoden aikana niissä käy yhteensä noin 3000 ihmistä, myös matkailijoita. Myös erityisjumalanpalveluksia on järjestetty.

– Kirkkoherra Kimmo Kieksi on lähtenyt määrätietoisesti uudistamaan seurakunnan toimintakulttuuria. Hän on saanut aikaan hyvää pöhinää ja uudenlaista toimintaa, piispa sanoi.

Hän totesi, että tämä on tuonut myös haasteen sovittaa yhteen uutta ja vanhaa toimintatapaa.

Seurakunta on hyvin verkostoitunut ja haluttu yhteistyökumppani. Perjantai-iltana sallalaisille yhdistyksille järjestetyssä tilaisuudessa oli noin 50 ihmistä ja noin 20 yhdistyksen edustajia. Seurakunta esimerkiksi järjestää kyläyhdistysten kanssa kauneimpia joululauluja ja hartauksia.

Piispa huomautti, että kirkon tehtävässä on tärkeää mennä seurakunnan tiloista ihmisten keskelle.

Seurakunnan vahvuus on myös arvokas, katedraalimainen pääkirkko, joka Museoviraston mukaan on merkittävin jälleenrakennusajan kirkkorakennus.

Suurin haaste on talous, jossa täyttyy joitakin Kirkkohallituksen kriisiytyvän seurakunnan mittareita. Esimerkiksi maksuvalmiuden pitäisi olla 90 päivää, mutta se on 34 päivää.

Suurin menoerä ovat henkilöstökulut, joissa uusiin panostuksiin ei ole varaa. Pikemmin eläköitymisten myötä pitää miettiä henkilöstörakennetta ja tehtävänkuvia sekä myös sitä, ettei pappisresurssia voitane kasvattaa. Toiseksi eniten rahaa kuluu kiinteistöihin ja kolmanneksi toimintaan.

Seurakunta saa seurakuntatalon peruskorjauksesta jäljellä olevan 200 000 euron pankkivelkansa maksettua ensi vuonna, mutta tulevien vuosien kiinteistöremontit vaativat uutta lainaa.

Pääkirkon paanukatto kaipaa tervausta, ja kirkossa on runsaasti myös talotekniikan ja muuta peruskorjauksen tarvetta. Piispa Jukka Keskitalo totesi Koti-Lapille haastattelussa, että kustannusarviota ei vielä ole, mutta mutta tällaisissa kohteissa summa nousee helposti pariin kolmeen miljoonaan. Kirkon keskusrahaston voi ennakoida myöntävän reilun avustuksen, mutta omaakin maksettavaa jää paljon.

Seurakunnalla on pääkirkon lisäksi kirkko Hautajärvellä ja kirkko-leirikeskus Kursussa. Seurakunnassa on tekeillä kiinteistöstrategia. Piispa kehotti pohtimaan, voiko jostain kiinteistöstä luopua. Seurakunnassa on päätetty jo aiemmin, että Kursun kirkko myydään, jos sille löytyy ostaja. Hautajärven kirkko taas pidetään talvet kylmillään. Seurakunnalla on myös siunauskappeli hautausmaan luona sekä hautausmaat myös Kursussa, Hautajärvellä ja Saijalla.

Piispa jätti kiinteistö- ja henkilöstöasioiden yksityiskohdista päättämisen seurakunnan päätettäväksi sen itsehallinnon mukaisesti.

Seurakunnassa on jo tartuttu talouteen, ja kirkollisveroprosenttia on nostettu sekä hautaustoimen maksuja korotettu. Hautaustoimi kuuluu lakisääteisesti seurakunnalle, mutta valtio on pienentänyt sen rahoitusta.

– Kirkollisveroa ei voi juuri enää nostaa, joten pitää hankkia lisätuloja tai vähentää menoja. Jätän tämän velvoittavana asiana luottamushenkilöille.

Seurakunnalla on maata noin tuhat hehtaaria, joista 700 on talousmetsää.

Seurakunnan Sallatunturin Pirttivaaraan suunnittelemat hakkuut ovat herättäneet keskustelua julkisuudessa. Osa niistä sijaitsee matkailualueella. Alueelle on suunniteltu erilaisia hakkuita yli 50 hehtaarin alalle ja noin 200 000 euron arvosta.

Piispa toivoi, että kunta, seurakunta ja matkailuyrittäjät pääsevät asiassa sopimukseen viljellä ja varjella -periaatteen mukaisesti siten, että menettely turvaisi seurakunnalle välttämättömät tulot mutta olisi luonnon kannalta kestävä ratkaisu. Ratkaisu voisi löytyä esimerkiksi kompensaatiosta ja hakkuutapojen tarkastelusta.

– Seurakunnalla on oikeus harjoittaa metsätaloutta ja se tarvitsee rahat kirkon peruskorjaukseen, mutta myös metsään liittyvät muut arvot on hyvä ottaa huomioon. Metsäasiat eivät mielestäni ole joko-tai vaan sekä-että.

Sallan seurakunnan kirkollisverojen tuotto oli viime vuonna 739 000 euroa, ja se kasvoi 10,6 prosenttia edelliseen vuoteen. Seurakunta on saanut harkinnanvaraista avustusta maksimin eli kolmena vuonna peräkkäin. Viime vuoden tilinpäätös oli vajaat 100 000 euroa ylijäämäinen, mutta sitä edelliset kaksi vuotta kertyi alijäämää.

Pelkosenniemen seurakunta ostaa talouspäällikön osaamista Sallan seurakunnalta 23 000 eurolla vuodessa.

– Seurakunnalla on oikeus harjoittaa metsätaloutta ja se tarvitsee rahat kirkon peruskorjaukseen, mutta myös metsään liittyvät muut arvot on hyvä ottaa huomioon.

Toiminnassa piispa kehitti analysoimaan, minkä ikäisistä seurakunta koostuu ja millaista toimintaa kaivataan. Muun muassa sivukylillä asuvat ikääntyvät on hyvä saada mukaan. Lapsia ja nuoria on melko vähän, mutta sitä tärkeämpää on pitää heistä huolta.

Hallinto, kirkkoherranvirastoa ja arkistoa on hoidettu hyvin, ja rovastikunnallinen yhteistyö toimii. Esimerkkinä tästä rippikoulu järjestetään ensi vuonna yhteistyössä Posion seurakunnan kanssa Posiolla. Vahvuudeksi mainittiin myös vasta valmistunut seurakunnan yleisstrategia. Seurakunnan oma ympäristöjärjestelmä ympäristödiplomi on vielä tekemättä.

Yksi seurakunnan vahvuuksista on, että lakisääteisten toimielinten lisäksi asioiden valmisteluun tuovat asiantuntemusta useat vapaaehtoiset toimikunnat, esimerkiksi rakennustoimikunta. Valmiussuunnitelma on lain mukaisesti ajan tasalla. Piispa totesi, että missä tahansa pienessä tai isossa kriisissä yhteiskunnassa seurakunta antaa osana viranomaisverkostoa oman panoksensa.

Kirkkojärjestys sanoo, että seurakunnan on ryhdyttävä niihin toimenpiteisiin, joihin piispantarkastuksen loppulausunto antaa aihetta. Piispantarkastukseen kuuluu noin vuoden päästä tehtävä seurantakäynti.

– Arvostan sitä, että seurakuntalaiset ovat kiintyneet omaan seurakuntaansa ja seurakunnan rooli on tärkeä. Toivon, että ihmiset ovat aktiivisia ja käyvät tilaisuuksissa, se turvaa seurakunnan toimintaa. Toivotan kaunista syksyä, Jukka Keskitalo lähetti terveisiä itälappilaisille Koti-Lapin haastattelussa.

Sunnuntain aiheena oli piispantarkastuksen lisäksi kirkkovuoden mukaisesti Jumalan huolenpito. Saarnan piti kirkkoherra Kimmo Kieksi. Hän antoi kaksi Jeesuksen kertomaa stressinpoistovinkkiä: toinen on rukoilu ja toinen luonnossa liikkuminen. Sanaa stressi ei vielä parituhatta vuotta sitten ollut keksitty, mutta tarkoitus oli sama.

– Katsokaa taivaan lintuja: eivät ne kylvä eivätkä leikkaa eivätkä kokoa aittoihin, ja teidän taivaallinen Isänne ruokkii ne, Kieksi luki.

Itä-Lapin seurakunnat voivat jatkaa itsenäisinä, kunhan talous sallii

Kaikki Itä-Lapin seurakunnat jatkavat itsenäisinä ainakin lähitulevaisuudessa. Oulun tuomiokapituli selvitti kolme vuotta sitten Kemijärven, Sallan ja Pelkosenniemen seurakuntien kanssa seurakuntayhtymän perustamista, mutta mikään seurakunnista ei lämmennyt ajatukselle. Ne olisivat edelleen olleet itsenäisiä, mutta niillä olisi ollut yhteinen taloushallinto. Itä-Lapin seurakunnissa pidetään pitkiä välimatkoja esteenä yhteisille viranhaltijoille. Myöskään Kemijärvi alueen isoimpana seurakuntana ei innostunut seurakuntayhtymästä.

Piispa Jukka Keskitalo toteaa, että itsenäisenä jatkaminen sopii hyvin, kunhan talous on kunnossa.

– Olen korostanut sitä, että niin kauan kun seurakunta selviää hyvin tehtävistään, sillä on riittävät henkilöstöresurssit ja hallinto hoidetaan, ei kapitulista pakkoliitoksia ajeta. Mutta sitten jos kirkkolaissa säädetyt ydintehtävät eivät enää hoidu, on mietittävä ratkaisuja.

Esiselvityksen ja yhteistyötunnustelujen jälkeen Sallaan palkattiin vuoden 2023 alusta vakituinen kirkkoherra, ja seurakunnalla on vahva tahto pysyä itsenäisenä.

– Edellytykset siihen ovat olemassa, jos talous laitetaan kuntoon. Jos talous alkaa heiketä, tuomiokapitulilla on velvollisuus toimia, Keskitalo sanoo.

Pelkosenniemellä on ollut jo vuosien ajan virkaa tekevä kirkkoherra. Myös Savukosken alue kuuluu Pelkosenniemen seurakuntaan. Kirkkoherran virka on ollut auki useaan otteeseen, mutta siihen ei ole ollut hakijoita. Nyt vt. kirkkoherrana toimii Ilona Yliräisänen vuoden ajan ensi vuoden heinäkuun loppuun asti.

– Siihen mennessä tuomiokapitulissa ja Pelkosenniemen seurakunnassa täytyy keskustella, miten vuoden päästä toimitaan ja laitetaanko kirkkoherran virka auki vai aletaanko pohtia rakenneratkaisuja. Haluan korostaa, ettei Pelkosenniemenkään osalta ole mitään selvitystä käynnissä, Keskitalo kertoo.

Rovastikuntien eli seurakuntien yhteistoiminta-alueiden rajat muuttuivat vuoden 2022 alusta, ja Pelkosenniemi kuuluu nykyisin eri rovastikuntaan kuin Kemijärvi ja Salla. Ennen ne kaikki kuuluivat Rovaniemen rovastikuntaan, mutta nyt Pelkosenniemi kuuluu Lapin rovastikuntaan ja eteläiset naapurit Rovaniemen-Koillismaan rovastikuntaan. Jos Pelkosenniemen seurakunta joskus tiivistää yhteistyötään, luonteva suunta on Sodankylä.

Piispa kertoo, että Kemijärvellä on ollut pitkään pappisvajausta, mutta sinne on saatu yksi pappi, ja toinen aloittaa työnsä pyhäinpäivänä suoritettavan pappisvihkimyksen jälkeen. Kemijärvellä on silloin kolme vakinaisessa virassa olevaa pappia, mukaan lukien kirkkoherra Pentti Tepsa.

Oulun hiippakunta sisältää osan Pohjanmaan seurakunnista, Koillismaan ja koko Lapin seurakunnat. Alue on monin tavoin vaihteleva, ja myös seurakuntien taloudessa on hyvin suuria eroja. Keskitalon mukaan esimerkiksi Kuusamon ja Rovaniemen seurakunnissa on hyvin vakaa talous. Kemijärvellä se on tiukempi mutta kuitenkin kohtalainen.