Paikallisuutiset

Pienessä lukiossa autetaan kädestä pitäen, sanovat Kolarin lukion abiturientit Konsta Kivijärvi ja Marko Haapapuro

Yksilöllinen opetus ja yhteisöllisyys ovat Kolarin lukion parasta antia, sanovat abiturientit.

Heti lähtöoletukseni kumotaan vanhanaikaisena ja pölyttyneenä. Hyvä niin! Ajattelin: koska Kolarin lukio on pieni, siellä ei pysty opiskelemaan yhtä monipuolisesti kuin isommissa lukioissa. Mitenhän esimerkiksi harvinaisten kielten opetus?

– Meillä periaatteessa opetetaan kaikki, mitä Suomen lukioissa opetetaan. Pakolliset ja syventävät, ja mitä meillä ei ole tarjolla, voidaan opiskella etänä, Kolarin lukion rehtori Vesa Pellikka aloittaa.

Käytännössä tällaisia etäaineita ovat kielet. Läsnä Kolarin lukiossa voi tällä hetkellä opiskella ruotsin ja englannin lisäksi saksaa ja etänä mitä erilaisimpia kieliä. Lukiossa on opiskeltu viime aikoina ainakin kiinaa, japania, venäjää ja espanjaa. Kolarilaisylioppilas lähti viime vuonna jatkamaan lukiossa aloitettuja espanjan opintoja yliopistoon.

Lukio ostaa etäopintonsa Tutorhouselta, ja etäkursseilla opiskellaan yhdessä eri paikkakuntalaisten lukiolaisten kanssa. Opiskelupäivissä nämä kurssit sijoittuvat yleensä myöhäisiltapäiviin.

Täällä on hyvä kurssitarjonta, vaikka on pieni lukio. Konsta Kivijärvi

Abiturientit, kirkonkyläläinen Konsta Kivijärvi ja äkäslompololainen Marko Haapapuro eivät olleet innostuneita tekemään opintoja etänä.

– Se tuntuu, että se vie turhaa aikaa, paljon helpompaa on, että koulussa opiskelee, Haapapuro sanoo.

Myös painotukset opiskeluissa sanelivat, ettei etäkursseja tarvinnut ottaa. Haapapuro suuntautui historiaan, yhteiskuntaoppiin ja pitkään matematiikkaan, Kivijärvi matemaattisiin aineisiin sekä biologiaan ja maantieteeseen.

– Täällä on hyvä kurssitarjonta, vaikka on pieni lukio, Kivijärvi sanoo.

Haapapuro ja Kivijärvi kertovat kokemuksiaan Kolarin lukiosta viimeisellä koeviikollaan. Vähiin käy: torstaina he viettävät penkkareita ja lähtevät lukulomalle ennen maaliskuun ylioppilaskirjoituksia.

Ei se ole auttanut, kuin miettiä, että tämän ku jaksaa, niin sitte on se suoritettu. Konsta Kivijärvi

Lukio on haastava koulu, ja siksi siitä saa abiturienttien mukaan hyvät pohjat korkeakouluun. On paljon vaatimuksia sekä suorituksia, ja lukemisen määrä on kaikissa aineissa mittava. Aivan eri tasoa, kun vertaa peruskoulun vaatimuksiin.

– Ei se ole auttanut, kuin miettiä, että tämän ku jaksaa, niin sitte on se suoritettu, Kivijärvi sanoo.

Haapapuro kertoo, että on pyrkinyt tasapainottamaan elämäänsä: koulun ohella hän on käynyt aika paljon töissä ja saanut välillä muutakin ajateltavaa.

Jouluna meillä on salissa yksi pitkä pöytä, jonka ääressä syödään puuro. Vesa Pellikka

Kolarin lukiossa opiskelee tänä lukuvuonna 52 opiskelijaa, abiturientteja heistä on 12. Koulun pienuus johtaa siihen, että kaikki opiskelijat tuntevat toisensa. Se on opiskelijoiden mielestä hyvä asia. Ei ole klikkejä ikäluokittain, vaan yksi porukka, jonka muodostaa koko lukio.

– Jokaista opiskelijaa täällä näkee joka päivä, Haapapuro sanoo.

Yhteisöllistä tunnelmaa kehuu rehtori Pellikkakin.

– Se näkyy ihan opettajien ja oppilaitten jokapäiväisessä kanssakäymisessä. Ja juhlia vietetään yhessä, esimerkiksi jouluna meillä on salissa yksi pitkä pöytä, jonka ääressä syödään puuro, Pellikka kertoo.

Kivijärvi ja Haapapuro arvostavat lukiossa mahdollisuutta yksilölliseen opetukseen. He epäilevät, ettei tilanne ole samanlainen isommissa lukioissa.

– Se on sitä, että opettajalla on aikaa antaa henkilökohtaista apua, Kivijärvi sanoo.

Joka tunnilla on niin vähän muita opiskelijoita, että aina voi huikata opettajan kaveriksi. Vaikka lukio on raskas ponnistus, apua saa. Yhtä turvallisia puitteita ei ole enää, kun lähdetään korkeakouluihin, miehet arvelevat. Silloin pitää pärjätä enemmän omillaan.

– Ei ole enää semmosta käestä pitelemistä, Kivijärvi sanoo.

Pienuudessa on kuitenkin se huono puoli, että opintotarjonta koostetaan vuodeksi: jos jokin opintojakso menee ohi, se tulee suorittavaksi seuraavan kerran vuoden päästä toisin kuin isommissa opinahjoissa, joissa sama opintojaksoa voi olla tarjolla useamman kerran vuodessa.

– Jos joku jää tekemättä, niin seuraavana vuonna se pittää sitte suorittaa vuotta nuorempien kanssa. Mulla esimerkiksi kävi näin yhen yhteiskuntaopin kanssa, eikä siinä joustoa ollu, Haapapuro kertoo.

Ärsyttää semmonen, että siitä puhutaan, aikaa kuluu koko ajan, mutta mitään ei tapahu. Marko Haapapuro

Jos kouluterveyskyselyissä tulee huonoa palautetta lukion opiskelijoilta, lähes poikkeuksetta se rehtorin mukaan liittyy koulun vanhoihin tiloihin. Käyttöikänsä päänsä olevissa tiloissa on kärsitty huonosta sisäilmasta, ja tilannetta on viime vuosina korjattu ilmanvaihtopuhdistuksilla.

Väistötiloja kunta ei ole hankkinut. Toive on nyt uusissa tiloissa, jotka valmistuvat monitoimitalon kolmanteen kerrokseen syksyksi 2025.

Haapapuroa ja Kivijärveä tilanne turhauttaa. Huonosta sisäilmasta on puhuttu monta vuotta, mutta mitään selkeää parannusta tilanteeseen ei heidän mukaansa ole remonteilla saatu.

– Ärsyttää semmonen, että siitä puhutaan, aikaa kuluu koko ajan, mutta mitään ei tapahu, Haapapuro sanoo.

– Kysellään kyselyissä, mutta ei tule muutosta, Kivijärvi sanoo.

Uudet tilat eivät valitettavasti heitä ehdi auttamaan. Odottelussa joutui kovin moni opiskelemaan huonossa ilmassa, jossa koulupäivän jälkeen oli pää kipeä. Ongelmat korostuvat, kun tiloissa oleskelee pitempiä päiviä.

– Se on pahimmillaan ollu semmosta, että jos täällä on kuus tuntia, niin ei siinä paljon ajatus enhään kulje, Haapapuro kuvailee.

Monitoimitalon uudet tilat ovat paitsi terveet, myös tekniikaltaan samat kaikissa luokissa, kertoo rehtori Pellikka. Lukiolle on oma sisäänkäyntinsä ja rakennuksen korkeimmat näköalat.

Lukion jälkeen sitä osaa ajatella ihan erilailla. Osaa eppäillä ja kyseenalaistaa asioita. Marko Haapapuro

Abiturientit eivät suostu paljastamaan penkkareidensa teemaa etukäteen. Sen näkee torstaina! Luvassa on ainakin irrottelua ja perinteinen abien ulos kantaminen.

Saako penkkareita tulla lukiolle seuraamaan kuka tahansa?

– Saa, totta kai, Kivijärvi sanoo.

Kun iso urakka on kohta ohi, olo alkaa olla jo helpottunut, mutta myös haikea. Saman porukan kanssa on eletty tiivistä opiskeluelämää pitkään, mutta kohta hajotaan eri puolille.

Kivijärvi ja Haapapuro menivät lukioon, koska siitä saa hyvät lähtökohdat ajatteluun, paljon tietoa ja sivistystä ja hyvät mahdollisuudet jatkaa korkeakouluihin. Sai myös lisäaikaa miettiä, mitä haluaisi opiskella. Kolarin kotilukiossa sai opiskella vielä turvallisessa ympäristössä ja asua kotona.

Lukio on kriittiseen ajatteluun valmentava oppilaitos.

– Lukion jälkeen sitä osaa ajatella ihan erilailla. Osaa eppäillä ja kyseenalaistaa asioita, Haapapuro sanoo.

Haapapuron tulevaisuuden opiskeluala saattaa löytyä historiasta. Kivijärveä kiinnostaa opiskella arkkitehdiksi.

Kolarin lukio täyttää rehtori Vesa Pellikan mukaan hyvin perustehtävänsä: opiskelijat pääsevät keskimäärin hyvin jatko-opintoihin.

Kolarin lukion penkkareita vietetään torstaina 8.2. Abiturientit heitetään ulos lukiosta kello 13.30, minkä jälkeen he kiertävät kuorma-autolla kylällä.