Paikallisuutiset

Penkereillä tulvaa vastaan — Kittilän kahden miljoonan euron tulvapenkereet ovat valmiina veden nousuun

Penkereen päälle tehty päällystetty kevyen liikenteen väylä on erinomainen paikka ulkoiluun tai vaikka tulvabongaukseen. Kuva: Miika Sirkiä

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Penkereiden merkitys tulvavahinkojen torjunnassa on merkittävä, sillä ne suojaavat laajoja alueita sekä mahdollistavat niin kunnan kuin pelastuslaitoksen tulvaresurssien kohdistamisen tulva-aikana muihin tulvasuojaustehtäviin kuten esimerkiksi kiinteistöjen suojauksiin.

Kittilän kirkonkylälle alettiin rakentaa pysyviä tulvapenkereitä vuonna 2020 ja ne valmistuivat vuosina 2022–2023. Uusista tulvapenkereistä odotetaan pysyvää suojaa Ounasjoen tulvimiselta.

Veden pitävästä moreenista rakennetuilla penkereillä suojataan terveyskeskus ja sen alue asuntoineen ja palvelutaloineen, Rantatien ja Koulupolun kerrostalot sekä omakotitalot, Pääskylänniemen palvelutalot ja asunnot sekä Lanssitien varren omakotitalot ja Ollilanojantien omakotitalot.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Vaikka penkereet ovat valmiit, tulee niiden kuntoa ja varusteita, kuten rumpuja tarkkailla vuosittain ja korjata tarvittaessa. Myös turvallisuutta turvallisuutta tarkkaillaan vuosittain.

– Penkereiden harjakorkeus on terveyskeskuksen alueella 178,60 metriä merenpinnasta, mikä tarkoittaa 30 senttimetriä yli kerran 250 vuodessa toistuvaksi ennustetun tulvan ja Pääskylänniemen alueella 178,50 metriä, 30 senttiä yli kerran sadassa vuodessa toistuvaksi ennustetun tulvan, Kittilän kunnan tiemestari Janne Heikkilä kertoo.

– Harjan leveys on yhtenäinen. Terveyskeskuksen alueella se on noin 500 metrin matkalta leveydeltään kutakuinkin neljä metriä ja muualla kaksi ja puoli metriä.

Vielä avoimia suojauksia vaativia kohteita on muun muassa kirjaston ja S-Marketin välisellä alueella sekä Pakatin alueella.
Kittilässä tulva lähti nopeaan nousuun toukokuun puolivälissä sään lämmettyä. Kuva perjantailta 17. toukokuuta. Kuva: Miika Sirkiä

Terveyskeskuksen alueella tulvapenkereet sijaitsevat noin kilometrin matkalla välillä Kantatie 80 Sodankyläntie–Koulupolku ja Pääskylänniemen palvelutaloalueella noin 1,7 kilometrin matkalla välillä Ollilanojantie–Kantatie 79 Valtatie–Lanssitie–Pääskylänniemen palvelutalon alue.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Penkereet valmistuivat normaalilla maanrakennuskalustolla, kuten kaivinkoneilla, pyöräkuormaajilla ja kuorma-autoilla.

Hintaa penkereille on tullut noin kaksi miljoonaa euroa, josta puolet on katettu ely-keskukselta saadulla valtionavulla.

– Vielä avoimia suojauksia vaativia kohteita on muun muassa kirjaston ja S-Marketin välisellä alueella sekä Pakatin alueella. Näiden toteutusmahdollisuudet ovat riippuvaisia asemakaavamuutoshankkeista, jotka ovat paraikaa työn alla.

– Kittilän kirkonkylän alue on kokonaisuudessaan tulvalle altista, Heikkilä toteaa.

MAINOS - juttu jatkuu mainoksen jälkeen

MAINOS - mainos päättyy

Kittilän tulvapenkereet on suunnitellut konsultti suunnittelu- ja konsultointiyritys Ramboll Finland Oy. Padon muoto, leveys, luiskakaltevuudet ovat peräisin patoturvallisuuslain vaatimuksista sekä penkereen rakenteellisista mitoituksista.

Kun penkereiden rakentaminen jatkuu joskus Koulupolulta kirjastolle niin sen päälle on tulossa kevyen liikenteen väylä.

Penkereet on mitoitettu siten, että ne eivät murru jäiden tai esimerkiksi vesipaineen vuoksi.

Mukana suunnittelussa on ollut myös tulva-aikaisista toimenpiteistään ja varautumistaan tietoa jakanut pelastuslaitos.

Tähän mennessä toteutetut penkereet on urakoinut Napapiirin Kuljetus Oy. Käytetty maa-aines on peräisin urakoitsijan omilta maa-ainesalueilta kirkonkylän läheltä ja Pöntsöstä.

– Penkereiden lisäksi tulvalta suojautumisen keinoja ovat muun muassa hulevesiviemäreiden ja rumpujen sulkulaitteet ja pumppaamot sekä kiinteistökohtaiset suojaukset, Janne Heikkilä kertoo.

– Tehtyjen penkereiden rakentaminen sujui ongelmitta. Haasteellisinta niiden teossa on ollut rakentamisaika, lähinnä töiden aloittamisen osalta, kun se tahtoo tulvista johtuen siirtyä aina pitkälle kesäkuun puolelle.

Penkereiden turvallisuutta tarkkaillaan vuosittain. Lukuun ottamatta terveyskeskuksen ja Koulupolun välistä pengerosuutta jossa on kevyen liikenteen väylä, penkereet eivät ole yleistä oleskelu- ja liikkumisaluetta.

– Terveyskeskuksen ja Koulupolun välisen penkereen päälle on rakennettu kevyen liikenteen väylä. Muiden rakennettujen penkereiden päälle ei tule kevyen liikenteen väylää. Kun penkereiden rakentaminen jatkuu joskus Koulupolulta kirjastolle niin sen päälle on tulossa kevyen liikenteen väylä.

– Kirjaston ja S-Marketin välinen tulvasuojaus toteutetaan rakentamalla Rantatie-katu niin korkealle, että se toimii ”tulvapenkereenä”.

Suurtulva pääsi yllättämään Kittilän vuonna 2005. Kuva Uitontieltä. Kuva: Kittilälehti

Lisää aiheesta

Kommentoi  (0) Ilmoita asiavirheestä