Muualta Lapista
Pello ja Ylitornio haikailevat kansallispuistoa: suunnitelmat laajenivat suosittujen retkikohteiden ympärille
Aluetta on kasvatettu Koutuskerolla, Luomalankerolla, Raakonvaaralla sekä Sompasella. Kokemuksia on vaihdettu esimerkiksi Sallan kansallispuistohankkeeseen liittyen.
Orhinselänniemi, Vaarasaari, Pieskänjupukka. Monelle pellolaiselle ja ylitorniolaiselle tuttuja, suosittuja retkipaikkoja Miekojärven ympäristössä. Ne ovat myös kohteita, jotka ovat tulossa suunnitellun kansallispuiston sisään.
– Alue sopisi erityisesti päiväretkeilijöille ja perheille, koska reitit olisivat sopivan mittaisia, Pello – napapiirin vihreä keskus -selvityshankkeen projektipäällikkö Emma-Maria Mäki kertoo.
Tällä hetkellä odotellaan kuntien päätöksiä, jotta esitys voisi edetä ympäristöministeriöön. Hanke koostuu erilaisista osa-alueista ja yksi osa-alue on luontomatkailun kehittäminen ja edistäminen, jossa kärkiteemoina on Pello – Suomen kalastuspääkaupunki ja Napapiirin Helmi – Miekojärven kansallispuisto.
Joulukuussa 2023 perustettiin kuntien yhteinen kansallispuistotyöryhmä, joka on kokoontunut kaksi kertaa. Ylitornion ja Pellon yhteisiä kokoontumisia on järjestetty niin etänä kuin paikan päälläkin. Niissä on linjattu muun muassa alueet, joilla kansallispuistohanketta viedään eteenpäin.
Alkuperäinen suunnitelma koski vain Miekojärven Vaarasaaren ympäristöä. Nyt aluetta on kasvatettu Koutuskerolla, Luomalankerolla, Raakonvaaralla sekä Sompasella.
– Esimerkiksi keroista löytyi kohteita, jotka täyttävät luontoarvokriteerejä. Niistä löytyy vanhaa aarniometsää, joka on Natura-aluetta, Mäki kuvailee aluetta.
Mäki kiittelee työryhmää rakentavista keskusteluista, joita on käyty hyvässä yhteishengessä. Lisäksi Sallan kunnan kanssa on pidetty "benchmarking"-palaveri, jossa työryhmä sai kuulla Sallan kunnan kokemuksia kansallispuistoprosessista ja kansallispuistosta.
– Molemmilla kunnilla on positiivinen suhtautuminen hankkeeseen. Ja vaikkei kansallispuistoa tulisikaan, voisivat Pello ja Ylitornio hyötyä alueen kehittämisestä kuitenkin. Merkatut ja hoidetut reitit auttaisivat myös luonnon pysymistä ennallaan, Mäki sanoo.
Jokamiehenoikeudet pätevät edelleen kansallispuistossa, eli marjastaa ja kalastaa saa kuten ennenkin. Luonnonpuistossa asia olisi eri
Työryhmän kokoukseen osallistui ensimmäisellä kerralla myös eri alojen asiantuntijoita, kuten Metsähallituksen edustaja.
– Olemme saaneet tietoa kansallispuistojen mahdollisista vaikutuksista erilaisiin asioihin ja keskustelleet muun muassa alueesta. Työryhmän toimesta suunniteltu kansallispuistoalueen identiteettiprismaa, jossa kuvataan alueen ominaisuuksia, jotka erottavat sen muista vastaavista kohteista, Mäki kertoo.
Hän on myös ollut yhteydessä Orajärven ja Palojärven paliskuntiin. Kansallispuisto on saanut myös poroisänniltä vihreää valoa.
– Kansallispuiston vaikutukset metsästykseen on puhuttanut luonnollisestikin paljon, mutta oikeudet metsästykseen on mahdollista säilyä lähes ennallaan. Viimeisimmissä Sallan kansallispuistossa rajoituksia tuli vieraspaikkakuntalaisten pienriistan pyyntiin ja matkailukeskuksen läheisyydessä on rajoitusalue, jossa vain hirven ajaminen on sallittua.
Pellon rakennusmestari Asko Seitajärvi on yksi työryhmäläisistä. Hänelle suunniteltu kansallispuistoalue on tuttu metsästys- ja kalastusharrastuksen vuoksi.
– Jokamiehenoikeudet pätevät edelleen kansallispuistossa, eli marjastaa ja kalastaa saa kuten ennenkin. Luonnonpuistossa asia olisi eri, Seitajärvi sanoo.
Yöpyjiä riittäisi myös majoitusyrittäjille
Kansallispuistoon saapuvien retkeilijöiden halutaan toki myös yöpyvän alueella.
– Etenkin Ylitorniolla panostetaan nyt matkailuun, ja tokihan kansallispuisto tukisi myös sitä, että matkailijat jäisivät tänne yöksi, Mäki sanoo.
Ylitornio tuli kansallispuistohankkeeseen matkaan hieman Pelloa myöhemmin. Vt. kunnanjohtaja ja työryhmän jäsen Hanna Lintupuro kertoo, että Ylitornio on päässyt hyvin mukaan.
– Matkailijoille kansallispuisto tulisi olemaan hyvä kohde. Usein ajatellaan, että siellä reissaavat nukkuisivat vain teltoissa, mutta uskon, että majoittujia riittäisi myös yrittäjille. Myös infraa tultaisiin parantamaan hankkeen myötä, joten olisiko tämä hyvä hetki ottaa puheeksi Raanujärventien kunto, Lintupuro pohtii.
Pellosta työryhmässä ovat matkassa myös kunnanjohtaja Katja Jaako-Körkkö, yritysneuvoja Mika Rinne, hallintovastaava Suvi Ratavaara ja kunnanhallituksen edustaja Hanna-Mari Romakkaniemi.
Ylitorniolta työryhmässä ovat Hanna Lintupuron lisäksi yritysneuvoja Toni Kraatari, vapaa-aikajohtaja Tommi Virtanen, kunnanhallituksen edustaja Katriina Koskela, yrittäjä Tuija Kariniemi-Saukkoriipi ja maatalousyrittäjä Markku Kangas.
Pello – Napapiirin vihreä keskus
Hankkeen tavoitteena on selvittää neljän eri osa-alueen kehityspotentiaali ja vaadittavien toimenpiteiden laajuus.
Hankkeen avulla kartoitetaan alueen yritysten nykytilanne ja mahdollisuudet ottaa käyttöön uudenlaisia toimintatapoja ja palveluja.
Kunnan tavoitteena on tukea alueen yritysten ja toimijoiden vihreää siirtymää sekä elinvoiman vahvistamista kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti.
Erityistavoitteena hankkeessa on energiatehokkuustoimenpiteiden edistäminen, kasvihuonepäästöjen vähentäminen sekä kestävä luontomatkailu.
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on myöntänyt hankkeelle avustusta 107 591 euroa (80 prosenttia). Selvitystyöhanke toteutetaan vuosien 2023-2024 aikana. Tällä hetkellä hankkeen kaikki osa-alueet ovat käynnissä ja osa viimeisiä viilauksia vaille valmiita.