Paikallisuutiset

Pelastushelikopterin tärkeyttä ei kiistä kukaan, silti talous on yhä vaikeuksissa

Lapin pelastushelikopteri Aslak on ollut poissa valmiudesta 21. heinäkuuta alkaen. Tilanteen perimmäinen syy on se, että pelastushelikopteria pyörittävä yhdistys on talousvaikeuksissa.

Talousvaikeudet tulivat esille vuodenvaihteessa. Selvisi, että valtion linjaus on muuttunut, eikä osasta Aslakin tekemistä pelastustehtävistä enää tullut korvausta. Sisäministeriön erillismäärärahasta korvattiin entiseen tapaan pelastustehtävät kuten sammutus- ja etsintätehtävät, mutta ensihoidon tehtävät jäivät korvaamatta.

Aslak on hälytetty tällaiseen tehtävään esimerkiksi silloin kun retkeilijän nilkka on nyrjähtänyt kaukana erämaassa. Tällainen ihminen ei ole tarpeeksi sairas, jotta paikalle tarvittaisiin Finnhemsin lääkärihelikopteri, mutta hän ei pääse omin avuin maastosta.

Aslak on Lapin pelastuslaitoksen sopimusyksikkö. Se tarkoittaa, että kopteri hoitaa tehtäviä pelastuslaitokselle. Aslakin pelastajat ovat Lapin pelastuslaitoksen työntekijöitä. Viime vuonna Aslak hoiti 411 tehtävää. Tehtävissä painottui Lapissa vierailevien ihmisten pelastaminen. Aslak pelasti 15 kunnassa, ja tilastojen kärjessä olivat matkailu- ja erämaakunnat: Enontekiö, Inari, Kittilä ja Sodankylä.

Aslakin rahoitus perustuu omaan varainhankintaan ja pääosin puhelinmyyntiin. Tilanne on hämmästyttävä: yksityiset lahjoittajat ja tukituotteiden ostajat maksavat valmiudesta. Tähän toivottiin muutosta myös Lapin kansanedustajien taholta.

Sompion sähköpostipyyntöön vastasi kuudesta kansanedustajasta viisi. Kaikkien mielestä Aslak on tarpeellinen Lapin pelastus- ja etsintätehtävissä. Markus Lohi (kesk), Mika Riipi (kesk.) ja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) sekä Heikki Autto (kok.) toivat esille, ettei pelastushelikopterin toiminta voi rakentua yksityisiin keräysvaroihin.

– Valtion tulisi huolehtia sen rahoittamisesta aivan samalla tavalla kuin muidenkin helikopterien, Markus Lohi kirjoitti.

Mika Riipi korosti hallituspuolueiden vastuuta. Hänestä Aslakin lyhyen aikavälin toiminta pitäisi varmistaa ensimmäisessä lisätalousarviossa kohdennettavalla määrärahalla.

– Seuraavissa hallitusneuvotteluissa on pyrittävä osana hyvinvointialueen rahoitusmallin uudistamista varmistamaan osana Lapin pelastustoimen resurssointia pohja Aslakin pysyvälle toimintamallille ja rahoitukselle.

Johanna Ojala-Niemelä kertoo, että Lapin kansanedustajat ovat yhteisesti palaveeranneet Aslakin rahoituksesta useamman kerran. Myös hän odottaa että hallitus osoittaa rahoitusta Aslakin toiminnalle. Lapin aluevaltuuston puheenjohtajana toimiva Ojala-Niemelä ottaa esille myös Lapin hyvinvointialueen vaikean tilanteen.

– Laphan tilanne on niin vaikea, kun olemme nyt arviointimenettelyssä, ettemme kykene Aslakia rahoittamaan. Pieni apu olisi eduskunnassa jaettavat joululahjarahat, joista voisi osoittaa rahoitusta Aslakille tässä kiperässä tilanteessa, mutta luonnollisesti rahoitus tulisi saada kestävälle pohjalle pidemmän päälle.

Lapin kansanedustaja, sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) ohjaa kääntymään sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) puoleen ja kertoo, että pelastushelikopteritoimintaa koskevan budjetin momentti kuuluu Grahn-Laasosen vastuulle.

Heikki Autto vinkkaa sisäministeriön suuntaan: Aslakin toiminnan turvaamiseksi tarvitaan asianmukainen rahoitus sieltä.

– Sisäministeriön täytyy tarkastella asiaa osana koko valtakunnan pelastustoimen valmiutta hoitaa vaativia tehtäviä joka puolella maata, Autto kirjoittaa.

Yhtenä ratkaisuvaihtoehtona on nostettu esille se, että Lapin hyvinvointialueen rahoituksessa huomioitaisiin matkailijamäärän kasvun myötä kasvava pelastustoimen resurssien tarve sekä Aslak.

Lapin pelastusjohtaja Markus Aarto kuitenkin kertoo, että pelastuslaitoksen ensi vuoden rahoituksesta voi tässä yhteydessä sanoa vasta että vain niukkuutta on jaossa.

– Pyrkimyksemme voimakkaan matkailun huomioon ottamisesta hyvinvointialueen rahoituksessa eivät, ainakaan vielä, ole johtaneet toivottuun lopputulokseen, Aarto kirjoittaa.

Aarto kirjoittaa että Aslakin talousvaikeuksien vuoksi Lapin pelastuslaitos on saman ongelman edessä kuin muutkin pelastuslaitokset: mistä saada helikopterisuorituskyky jotta se voi suoriutua lakisääteisistä tehtävistään. Aarton mukaan Lapissa helikopterin suorituskykyä vaativia tehtäviä on eniten Suomessa, mutta ongelma koskee kaikkia haja-asutusalueita sekä rannikon pelastuslaitoksia.

– Helikopterisuorituskyvyn turvaaminen tavalla tai toisella on välttämätöntä, mutta pitkässä juoksussa valtion tehtävä. Lapin hyvinvointialueella ei ole mitään reaalisia mahdollisuuksia ylläpitää kokonaan omaa kopteritoimintaa nykyisellä rahoituspohjalla ja se valtion taholtakin tunnistetaan.

Vaikka Aslakin tarpeellisuus on tunnustettu, sen toiminnan jatkamiseksi ei ole vielä löydetty taloudellista ratkaisua. Lapin pelastushelikopteri Aslakin toiminnanjohtaja Heikki Lindberg viestittää, että vaikuttajatapaamiset jatkuvat.

– Vielä emme ole saaneet sisäministerin (Mari Rantanen, ps.) vastausta tilanteemme hoitamiseen, Lindberg kertoo.