Paikallisuutiset

Pasmajärveläiset haluavat säilyttää perinnettä ja siksi ohratkin kasvavat – kyläläiset kutsuvat perinnetapahtumaan viikonloppuna

Kolarin Pasmajärvellä viljellään harvinaista pohjoista ohraa.

Näky on entivanhainen: Ihmiset kullankeltaisella pellolla haravoiden kanssa. Ohrat nousevat kuivumaan paaleille parinkymmenen Pasmajärven maa- ja kotitalousseuran talkoolaisen käsissä.

0,2 hehtaarin kokoisen peltotilkun puimisessa ja seipäisiin nostossa ei ole kulunut talkoolaisilta kuin pari tuntia. Urakkaa sujuvoittaa niittokoneeseen liitetty itsesitoja, joka tekee ohrasta valmiiksi lyhteitä. Se tekee kuivumaan nostamisesta vikkelää.

Ennen jokaisessa pasmajärveläisessäkin talossa oli ohrapelto, ja tätä vanhaa maatalousperinnettä Pasmajärvellä elvytetään yhdettätoista kesää. Ohrapellon paikka vaihtui tänä kesänä alempaa järven rannan läheltä Aalisjärventien varteen vaaran päälle, joka ei ole niin hallanherkkä.

Lämmin kesä kypsytti ohran sukkelaan. Yleensä puintityöhön on päästy vasta elokuun toisella puoliskolla, mutta tänä vuonna jo 13. elokuuta.

– Ohra onnistu tänä vuonna hyvin, ja päästiin puimaan jo aikasin, Elvi Tuisku kertoo.

Pasmajärveläisiä vanhan perinteen elvyttämiseen innoittaa jokavuotinen, elokuun lopulle sijoittuva Pasmajärven perinnepäivä.

– Perinteen takiahan me tätä tehemä. Halutaan piettää perinnettä yllä, ja näyttää nuorillekin, minkälaista se elämä on ennen ollu, Tuisku sanoo.

Maa- ja kotitalousseuran aktiivia ilahduttaa seuran nouseva jäsenmäärä. Nuoren polvet pasmajärveläiset tai kylästä lähtöisin olevat haluavat liittyä seuraan ja tulla talkoilemaankin.

Kari Tuisku ajaa traktoria. Martti Pasma istuu niittokoneen päällä ja viittilöi välillä suuntaa. Kone niittää ohraa ja sylkee sen itsesitojalle, joka solmii itsestään ohrasta nippuja. Kun Pasmajärvellä elvyteltiin ohran viljelyä ensimmäisiä vuosia, se niitettiin viikatteilla. Kahdeksan vuotta sitten Ruotsista löytyi urakkaa helpottamaan tämä itsesitojallinen niittokone.

Katso videolta, miten käy puinti Pasmajärvellä:

Martti Pasman tietojen mukaan 1940-luvulta peräisin olevaa konetta oli käytetty viimeksi 1960-luvulla.

– Tämä löyty Etelä-Ruottista. Se oli 30 vuotta seissy ladossa, Pasma kertoo.

Vanha kone on toiminut hyvin. Varaosia ei kuitenkaan taida löytyä kaupoista?

– Ei, kyllä ne pittää itte tehhä, koneesta ja sen huollosta vastaava Pasma naurahtaa.

Pasmajärveläiset käyvät jauhattamassa ohransa jauhoiksi tervolalaisessa myllyssä, jonka pohjoisimmat asiakkaat pasmajärveläiset tiettävästi tällä hetkellä ovat. Nykyisin pohjoinen ohra kasvatetaan useimmiten eläinten rehuksi.

Liisa Kuru ottaa tähkän käteen ja poimii ohranjyvän suuhun ja maistaa. Hyvältä maistuu.

– On hyvä ja pehmeä ja tuossa se saa kypsyä vielä lissää, Kuru viittaa seipäisiin.

Peltotalkoot innoittavat muistelemaan vanhoja aikoja, siis sitä, kun joka talossa oli omat pellot ja maatyöt olivat pakollista ja totista, usein tylsääkin arkista työtä eivätkä nostalgista perinteen ylläpitoa.

– Eihän se aina nuorta ihmistä olis pellolle lähtö kiinnostanu, mutta sinne vain piti aina mennä, Elvi Tuisku kertoo.

Kahviporukassa muistellaan sekin, kun silloin ennen Pasmajärvellä eräs poika sai talikon rintaan pellolla. Kipeästi kävi, mutta poika ei valittanut haaverista.

Jos jotain olisi puhunut, ei olisi illalla päässyt Sieppijärvelle elokuviin.

Maalaislääkäri, työnäytöksiä ja harmonikka soi

Seuraavaksi Pasmajärven ohrat ryskätään. Eli mitä? Ryskäämällä erotellaan jyvät akanoista. Miten se tapahtuu, sitä voi tulla seuraamaan Pasmajärven perinnepäivään lauantaina 31. elokuuta kello 10 alkaen kylätalo Sointulan, entisen Pasmajärven koulun pihapiiriin.

Perinnepäivässä on työnäytöksiä koko päivän ajan ja myynnissä on paikallisia tuotteita, joita voi ostaa ainoastaan käteisellä. Perinnepäivässä on jälleen myös yllätysarvontaa. Tänä vuonna valtaosan arvottavista tuotteista kyläläiset ovat itse tehneet käsin talven aikana Liisa Kurun johdolla. Arvalla voi voittaa myös esimerkiksi Kaarina Joen maalaamia astioita.

Pasmajärvellä voi kello 11 tavata televisiosta tutun maalaislääkäri Kiminkisen, joka on kansanterveyden asialla. Ruokailu on kello 12–14, ja harmonikkataiteilija, laulaja Jukka Lampela esiintyy kello 14. Kirjastoautokin on paikalla muun muassa keräämässä kirjastomuistoja 100-vuotiaasta Kolarin kirjastosta.

Pasmajärveläiset toivovat, että kävijätkin panevat halutessaan ylle jotain vanhaa teemaan sopivasti. Löytyisikö mummon vintiltä?

Pasmajärven perinnepäivän järjestävät Pasmajärven maa- ja kotitalousseura ja Kolarin kirjasto- ja kulttuuritoimi.

Juttua muokattu 26.8. kello 13.20. Muutettu jutun otsikkoa.