Paikallisuutiset

Parvajoen elpyminen on yllättänyt kunnostajat positiivisesti — haaveena kyläpuro, johon ei pelkkä lapio riitä työkaluksi

Kirkonkylän lähellä virtaavasta Parvajoesta löytyi syksyllä niin suuri taimenen kutumonttu, että sitä ei ole mikään pikkutammukka pyrstöllään louhinut. Valokeilaan osui myös kilon painosia yksilöitä. Malminetsintägeologi ja kalavesien kunnostaja Pekka Kämäräinen kertoi aikoinaan kuivatusojaksi muutetun Parvajoen palauttamisesta takaisin taimenjoeksi Kittilän kaivoksen kalaillassa viime viikolla.

Jokea on kunnostettu vuodesta 2019 alkaen. Töitä on tehty talkoilla, ja hanketta ovat tukeneet etenkin kaivosyhtiö Agnico Eagle ja paikallinen kalastusosakaskunta. Kunnostustöiden aloittamisessa ovat olleet mukana Kämäräisen lisäksi Ville Lahti ja Aatu Ahola.

Kämäräinen on saanut taltioitua kutupaikoilta kuviin viime syksynä kookkaita taimenia, jotka suurella todennäköisyydellä ovat nousseet Ounasjoesta.

– Tilanne on se, että kutukanta on yksittäisiä pareja, mutta näillä lukemilla ja näillä tekemisillä taimenkanta on vahvistunut ja poikastuotanto on käynnissä. Parvajoki on pieni puro, mutta poikasmäärä, mikä Ounasjokeen lähtee, on ihan merkittävä, Kämäräinen sanoi.

Toiveena on luonnollisesti, että taimenia ei kalastettaisi pois, koska silloin talkooponnistelut valuvat hukkaan.

Kämäräinen kertoi laskeneensa, että mäti- ja poikaskuolleisuuden jälkeen yksi kuteva, kilon painoinen taimennaaras tuottaa yhdeksän taimenta, jotka palaavat jokeen tai kalastetaan kutumatkalla Ounasjoesta.

Taimenen poikastuoton lisäksi purosta kauan kadoksissa ollut harjus on palannut ja vieraslaji puronieriä vähentynyt.

Parvajoen kunnostaminen on täysin vapaaehtoisprojekti, jossa töitä tehdään makkarapalkalla. Kämäräisen mukaan toimintaa jatketaan resurssien puitteissa. Joella on yhä kunnostuskohteita ja parsittavaa.

Joen yläosassa korkeusero on pieni ja kulku on hankalaa, mutta Rovaniementien kohdalla sijaitsee joen kovin koski, jossa olisi potentiaalia.

– Meillä on talkoissa keskimäärin 10—20 ihmistä — niin liukkaasti ei lapio liiku, että se saataisiin sellaiseen kuntoon kuin halutaan, Kämäräinen sanoi.

Kosken kunnostaminen vaatisi koneita ja maanomistajien suostumukset.

– Suomessa on kyläpuroja esimerkiksi Imatralla. Vanhan ilmakuvan ja maaston perusteella tuohon pystyisi palauttamaan noin 750 metriä vanhaa uomaa koneella kunnostamalla. Olisiko se Kittilän kyläpuro siinä? Paikka on pari kilometriä Ounasjoesta, taimenen helposti saavutettavissa, Kämäräinen totesi.

Kunnostushankkeen tulosten esittely sai raikuvat aplodit kaivoksen kalaillassa Ylärissä ja ihailua myös kalatalousalan ammattilaisilta.