Paikallisuutiset

Palojoensuussa lepää neljä sankarivainajaa

Seppele laskettiin kolmen veljeksen ja kylänmiehen sankarihaudoille.

Kaatuneitten muistopäivää vietettiin sunnuntaina 21. toukokuuta Palojoensuun kyläläisten talolla sanajumalanpalveluksessa sekä seppeleenlaskulla Palojoensuun hautausmaan sankarihaudoille. Seppeleen sankarivainajien haudoille laskivat omaisten edustajina Palojoensuusta Vega Baas ja Äijäjoelta kotoisin oleva Erkki Tapani sekä kunnan edustajana valtuuston tämänhetkinen puheenjohtaja Outi Kurkela.

Kyläläisten talolla pidetyssä kahvitilaisuudessa kunnallisneuvos Aarne Kultima esitti laatimansa enontekiöläisten sankarivainajien historiikin.

– Kiitos tämän päivän tapahtumien toteuttamisesta seurakunnalle, pitkäaikainen toive on toteutunut, totesi Kultima.

Hän kiitteli myös kahvitilaisuuden tarjonnutta Palojoensuun Kyläläiset ry:tä ja muita päivää järjestelleitä. Tilaisuudessa Outi Kurkela esitti Palojoensuussa asuessaan kirjoittamansa runomuotoisen runoelman.

– Yhdessä tällaisten tapahtumien tekeminen on mielekästä, jokainen osallistuu voimiensa mukaisesti, Kultima iloitsi.

Osa Aarne Kultiman laatimasta historiikista

20.5.2023 Lapin Kansasta Yrjö Jylhän sanat: Te ette turhaan taistelleet, te ette turhaan kaatuneet.

Kerron lyhyesti sotaveteraaneistamme. Nyttemmin he ovat kaikki edesmenneitä.

Rintamalla taistelleita veteraaneja oli noin 200. Heistä yksi osallistui myös vapaussotaan. Hän oli tuolloin vain 17 vuotta vanha ja haavoittui talvella 1918 oikeaan olkapäähän Lempäälän taistelussa. Hän osallistui mm. ns. Viron retkelle vuonna 1919. (Arvo Isolahti)

Selustojen ja kotirintamalla palvelleista veteraaneista lisäksi kaksi osallistui vapaussotaan. (Armas Niemelä ja Frans Leppäjärvi, Sota-Fransi).

Lapin sotaan täällä Käsivarren alueella osallistui ainoastaan yksi veteraani, hän oli Veikko Suonttajärvi täältä Palojoensuusta, tuolloin hänen kotikylänsä oli Suonttajärvi.

Enontekiöläisiä sankarivainajia on 35. Heillä jokaisella on muistolaatta Enontekiön kirkon eteisessä, Pro Patria seinällä. Samalla seinällä on myös muistolaatta evakossa kuolleista enontekiöläisistä.

Sankarivainajat pääosin on haudattu Hetan sankarihautaan, joka on perustettu 21.1.1940 talvisodan aikana. Muistomerkki, nimeltään Isänmaan puolesta, on vihitty vuonna 1963. Sankarihaudalla on kaikkiaan 20 kiveä.

Neljä sankarivainajaa on haudattu Palojoensuun sankarihautoihin. Muualle haudattuja on 11, Muonion, Kittilän, Toivakan, Luumäen ja Sotkamon sankarihautoihin.

Sankarivainajista yksi on haudattu Hetan vanhalle hautausmaalle, Iisakki Antin poika Näkkäläjärvi. Hän oli ensimmäinen enontekiöläisistä kaatunut sankarivainaja. Hän kaatui talvisodassa 13.12.1939. Sankarihautaa ei ollut vielä silloin perustettu.

Yksi heistä on haudattu Ruotsin Karesuvandon hautausmaalle. Eri paikkoihin hautaamisen syynä on ollut perhehautaan hautaaminen, usein myös synnyinpaikalle hautaaminen. Omaiset ovat todennäköisesti halunneet sankarivainajansa haudattavan syntymäkotipaikalleen.

Sankarivainajista neljä on jäänyt kentälle. Heillä on kivi Hetan sankarihaudalla. Yhden heistä, Antti Juhonpoika Näkkäläjärven jäämistön on nk. vainajien etsintäpartio löytänyt taistelupaikoilta. Hänet on siunattu Enontekiön kirkossa ja laskettu sankarihautaan muistotilaisuudessa. Hän oli enontekiöläisistä sankarivainajista nuorin. Hän oli kaatuessaan 19 vuotta 5 kuukautta vanha.

Talvisodassa enontekiöläisistä sankarivainajista kaatui kaksi. Jatkosodassa 32, ratkaisutaistelujien aikana kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 1944 kaatui lyhyessä ajassa kahdeksan sankarivainajaa, heistä neljä Ihantalan taisteluissa.

Lapin sodassa kaatui yksi, Ludvig Peltovuoma 29.9.1944, saksalaisten räjäytettyä Olhavan sillan. Olhavan vanhalla koululla on muistolaatta, jossa on hänen nimensä kahden muun rohkean miehen lisäksi. Tapahtumasta on kertomus Mika Kuljun viimeisessä Lapin sota 1944-1945 kirjassa.

Palojoensuun sankarihautoihin haudatuista sanakarivainajista kolme on Baasin veljestä, Joonas Valfrid, Leonard Johannes ja Petter Eeli. Sodissa Juho Eeli ja Lea Kristiina Baasin perheestä taisteli yhteensä kuusi veljestä. Neljäs sankarivainaja on Eino Kristian Tapani Äijäjoelta.

Historiikki perustuu suurimmilta osin veteraanimatrikkeliin Enontekiöläiset sodissa ja kotirintamalla 1939-1945.

Veteraanimatrikkelissa kaikki sankarivainajat ovat aakkosjärjestyksessä, ja matrikkelissa esitellään jokaisen sotapolku sekä kuolinpäivä paikkatietoineen ja hautapaikka. Lopuksi on kerrottu heidän sotilasarvonsa ja kunniamerkit. Nyttemmin voi tarkastella sankarivainajien ja veteraanien sotapolkua sivustolta sotapolku.fi.