Paikallisuutiset

Pallas-Yllästunturin kansallispuisto pysyi suosituimpana — käyntimäärien kasvu on tasaantunut

Viiden suosituimman kansallispuiston listassa ei tapahtunut muutoksia. Tämä tarkoittaa, että Pallas-Yllästunturin kansallispuisto on jälleen Suomen suosituin. Puistossa rekisteröitiin viime vuonna 584 000 käyntiä.

Viime kesänä alueella tehtiin kestävämmäksi Varkaankurun polku. Yllästunturilla sijaitsevan suositun retkeilyreitin väylää levennettiin ja huonokuntoisia puupitkoksia vaihdettiin teräsritiläpitkoksiin.

Urho Kekkosen kansallispuisto oli vuonna 2023 Suomen toiseksi suosituin. Viime vuonna UK-puistossa kirjattiin 417 600 käyntiä. Puiston viime vuoden näkyvin uudistus oli uusi lähtöportti ajankohtaista tietoa välittävine näyttöineen ja opastauluineen.

Osin Kittilän puolella sijaitsevassa Lemmenjoen kansallispuistossa kävijämäärä oli huomattavasti maltillisempi: 23 900.

On hyvä asia, että käyntimäärien kasvu on tasaantunut. Näin pystymme paremmin huolehtimaan siitä, että kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteidemme palveluvarustus vastaa käyntimääriä. Henrik Jansson

Yhteensä koko maan kansallispuistoihin tehtiin viime vuonna 3,6 miljoonaa käyntiä.

Lapin suosituista kansallispuistoista käyntimääriä kasvatti myös esimerkiksi Pyhä–Luoston kansallispuisto, johon kävijöitä toi uusi käyntikohde, maisematupa Luoston huipulla.

Lisäksi Suomen uusimmassa kansallispuistossa eli Sallan kansallispuistossa retkeilijöiden käyttöön on avattu useampi päivätupa ja myös uusi Pahanojankurun autiotupa.

– On hyvä muistaa, että kansallispuistot ovat vetovoimatekijä erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa ja tärkeitä vetureita paikalliselle taloudelle. Vaikka suomalaiset muuttavat kaupunkeihin, moni haluaa vierailla vapaa-aikanaan Suomen upeimmassa luonnossa syrjäisemmillä seuduilla, luontopalvelujohtaja Henrik Jansson Metsähallituksen Luontopalveluista sanoo tiedotteessa.

Kansallispuistokävijöiden rahankäytön vaikutukset paikalliseen talouteen olivat 285 miljoonaa euroa vuonna 2023.

– Viime vuonna vaikutukset kasvoivat noin kymmenen miljoonaa euroa, eli neljä prosenttia edellisvuodesta. Tämä kertoo siitä, että retkeilijät käyttävät rahaa paikallisiin palveluihin.

Luontokohteissa vierailevat retkeilijät ovat myös tyytyväisiä käynteihinsä. Kävijätutkimusten ja luontokeskuksissa kerätyn palautteen perusteella asiakkaat antoivat vierailulle arvosanaksi keskimäärin 4,5 (asteikolla 1–5). Vuoteen 2022 arvosana oli 4,4.

Tuoreista tilastoista voi päätellä, ettei retkeily näytä jääneen koronavuosien ilmiöksi. Vuodesta 2019 kansallispuistojen käyntimäärät ovat kasvaneet 12 prosenttia.

Viime vuonna kasvua tuli yhden prosentin verran.

– On hyvä asia, että käyntimäärien kasvu on tasaantunut. Näin pystymme paremmin huolehtimaan siitä, että kansallispuistojen ja muiden retkeilykohteidemme palveluvarustus vastaa käyntimääriä. Tavoitteenamme on, että retkeilijät pysyvät poluilla, eikä suojeltu luonto kulu, Henrik Jansson toteaa tiedotteessa.