Tapahtumajutut

Pallaksen pöllö juhlii Reidarin väreissä

Presidentti Alexander Stubb kävi pääsiäisenä perheineen yksityisellä hiihtoretkellä Pallaksella. Presidentti teki retken jälkeen Instagramiin päivityksen, jossa hän kertoi olleensa hiihtoretkellä Pallaksella ja että oppaana toimi Pallaksen Pöllöjen Tiia Törrö.

Hiihto-opas yllättyi iloisesti, kun sai kutsun itsenäisyyspäivän vastaanotolle.

Törrölle oli heti selvää, että juhlapuku olisi kunnianosoitus kuvataiteilija Reidar Särestöniemen elämäntyölle ja Lapin luonnonvoimille.

Kittilästä lähtöisin olevan Jukka Puljujärven suunnittelema puku heijastaa Törrön mukaan Särestöniemen rohkeaa värinkäyttöä ja orgaanista liikettä – samoja elementtejä, jotka näkyvät myös Törrön tavassa elää ja liikkua.

– Reidarin taide puhuttelee minua, koska siinä on sama energia kuin Lapin luonnossa – vahvuutta, herkkyyttä ja jatkuvaa muutosta. On etuoikeus kantaa Linnan juhliin jotakin, joka on tehty pohjoisen hengessä, Törrö sanoo tiedotteessa.

– Haluan pukeutua tarinaan, joka kertoo siitä, mitä rakastan – tunturiluontoa, liikettä ja suomalaista designia. Puku on kunnianosoitus pohjoiselle luonnolle, sen parantavalle voimalle sekä taiteelle, jotka ovat aina kulkeneet rinnallani, Törrö jatkaa.

Puljujärvi suunnitteli Törrölle Linnan juhlia varten paljettipuvun, jonka inspiraatio on saatu Reidar Särestöniemen teoksesta “Yhdessä yössä pohjatuuli puhalsi jängän kukkia täyteen” (1971). Käsin valmistetun puvun värimaailma ammentaa Lapin ruskan hehkusta juuri ennen talven tuloa. Kyseinen teos teki Törröön ja Puljujärveen syvän vaikutuksen Särestöniemen 100-vuotisjuhlanäyttelyssä.

Särestöniemen juhlavuoden toimikunta hyväksyi Törrön Linnan juhlien puvun osaksi juhlavuoden ohjelmistoa.

Haluan kutsua muitakin liikkumaan luontoon, ei pakoon arkea, vaan lähemmäksi itseä. Tiia Törrö

Törrö on kotoisin Torniosta ja on viettänyt paljon aikaa Tunturi-Lapin rinteillä. Hän on monille tuttu hiihtokoulu Pallaksen Pöllöistä. Hänellä on 20 vuoden kokemus Pallas–Yllästunturin kansallispuiston hiihto-, vapaalasku- ja tunturihiihto-oppaana.

Luonto on Törrölle liikkumisen, läsnäolon ja palautumisen yhteinen tila:

– Haluan kutsua muitakin liikkumaan luontoon, ei pakoon arkea, vaan lähemmäksi itseä, hän sanoo.

Veltheimin puku on äkäslompololaisen Jenni Alavan käsialaa.

Reidar Särestöniemen värit saavat paljon näkyvyyttä presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla. Linnan juhliin lähtevät Kittilästä Särestöniemi-museon museonjohtaja Anne Koskamo ja palveluvastaava Saana Veltheim.

Kittiläläisiä ei tarvitse juhlien televisiolähetyksessä kauaa odotella, sillä Koskamo ja Veltheim saapuvat kättelyvuoroon tilaisuuden alkupuolella. Heidän kutsuihinsa merkitty sisääntuloaika on 18.40.

Veltheim edustaa vastaanotolla yhdessä puolisonsa Iris Suoknuutin kanssa, Koskamo saapuu juhlaan yksin.

Koskamo ja Veltheim pukeutuvat odotetusti Särestöniemen väreihin. Koskamon puvun on suunnitellut Törrön puvun tavoin Puljujärvi. Veltheimin puku on äkäslompololaisen Jenni Alavan käsialaa. Veltheim pääsi sovittamaan pukuaan maanantaina, Koskamolle on varattu aika sovitukseen Helsingissä torstaina.

Kaksikko pitää vielä pukunsa piilossa, mutta he kertovat teemoista, joita niistä löytyy – Koskamon asussa näkyy Särestöniemen teos, joka on museonjohtajalle henkilökohtaisesti tärkeä ja keskeinen taiteilijan tuotannossa. Puvun suunnittelija Puljujärvi on tunnettu Hálo-brändistä ja Reidar Särestöniemen taiteesta inspiroituneesta mallistosta.

Veltheimin asu ei paljasta kokonaan tiettyä teosta, vaan sisältää osia Ruska jängällä -maalauksesta. Sama teos on osa Särestön verkkosivujen ja esitteiden ilmettä. Veltheimin seuralaisen rusetti ja taskuliina on valmistettu samasta kankaasta. Veltheim kertoo, että hän tapasi puvun suunnittelijan Alavan Särestössä viime kesänä. Alava on kotoisin Rovaniemeltä, ja hän perusti Alava Shopin Ylläkselle vuonna 2019.

Asujen lisäksi Särestöniemi-museon edustajat kantavat paikallisia koruja. Kittiläläinen Särestöniemi-museon museoassistentti, taiteilija Katri Alatalo on tehnyt Koskamon korvakorut ja hiuskorun sekä Veltheimin korvakorut, hiuskorun ja rannekorun. Korut ovat Koskamon ja Veltheimin mukaan asuihin sopivat ja kantajansa näköiset. Alatalon koruja on nähty ennenkin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla.

Koskamo kertoo, että Reidar Särestöniemellä on mahtava noste Reidar100-juhlavuoden ansiosta. Hän toivoo, että he pääsisivät puhumaan Presidentinlinnassa Reidarista ja juhlavuodesta ja että juhlavuotta nostettaisiin esille mediassakin.

– On helppo lähteä, koska kaikki ovat varmasti kuulleet Reidarista, ja puhuttavaa on. Reidarin sanansaattajina me ollaan kutsutkin saatu, Velheim sanoo.

Ennen juhlaa Särestöniemi-museon väki aikoo vielä harjoitella kättelemistä. Juhlaa seurataan herkeämättä suomalaissohvilla. Esimerkiksi Kaukosen työväentalolla on itsenäisyyspäivänä tänä vuonna ”kisastudio”. Koskamo ja Veltheim kertovat itsekin katsovansa joka vuosi televisiolähetyksestä vähintäänkin kättelyt ja mielenkiintoiset haastattelut. He eivät vielä osaa nimetä vieraita, joita odottavat tapaavansa. Koskamo hieman jännittää, että hän ei välttämättä tunnista vastaantulevia kasvoja.

– Taide- ja kulttuuriväkeä tunnistan ja odotan heidän tapaamistaan, hän sanoo.

Koskamo ja Veltheim aikovat maistella Linnan kuuluisaa boolia, ja myös tänä vuonna tarjolla oleva itäsuomalainen ruoka maistuu. Velheimille ovatkin tulleet jo mökkireissuilla tutuiksi Lappeenrannan Vety-nimiset lihapiirakat.

– Mukava, kun saa tutustua uuteen, Koskamo sanoo.

Särestöniemi-museo on esitellyt vuoden aikana juhlanäyttelyissään Särestöniemen teoksia ennennäkemättömässä laajuudessa. Museo on myös tuonut Reidarille tärkeitä teemoja esille paitsi näyttelyissään myös erilaisissa tapahtumissa ja seminaareissa.

Särestössä pääsiäisenä vierailleeseen presidentti Stubbiin lappilainen taide teki vaikutuksen – hän lainasi Särestöniemestä kaksi teosta koko kaudeksi kesäasunnolleen Kultarantaan. Instagram-julkaisussaan presidentti totesi Särestöniemen ”ehdottomasti käymisen arvoiseksi paikaksi”.

Arvovaltaisen seurueen vierailu oli melko lyhyt, mutta teki vaikutuksen myös museon väkeen.

– He olivat lämminhenkisiä, kiinnostuneita, ystävällisiä ja helposti lähestyttäviä, Koskamo sanoi vierailun jälkeen keväällä.

Suomen itsenäisyyden juhlallisuudet alkoivat tänä vuonna jo tiistaina 2. joulukuuta. Presidenttipari kutsui Presidentinlinnassa pidettävään juhlatilaisuuteen Suomen itsenäisyyden kunniavieraita, veteraaneja ja lottia sekä muita sotasukupolvien edustajia.

Lasten itsenäisyyspäivän juhla järjestetään Oopperatalossa keskiviikkona 3. joulukuuta.

Linnan juhliin on kutsuttu etenkin opetusalan ammattilaisia

Itsenäisyyspäivän vastaanotolla lauantaina juhlistetaan tänä vuonna koulutusta ja sivistystä suomalaisen yhteiskunnan rakentajana. Vastaanoton alkamisaikaa on tänä vuonna aikaistettu puolella tunnilla. Aikaistuksen tarkoituksena on lisätä vieraiden viihtyvyyttä ja mahdollistaa juhlan kiireettömämpi kulku.

Presidentinlinnaan saapuu noin 1800 vierasta eri puolilta Suomea. Vieraiksi on kutsuttu erityisesti opetusalan ammattilaisia, kuten ansioituneita opettajia. Presidenttipari on muistanut kutsulla myös kotimaan matkoillaan tapaamiaan ihmisiä. Kutsuvieraista yli puolet juhlii itsenäisyyspäivää Presidentinlinnan vastaanotolla ensimmäistä kertaa.

Juhlan makumaailma on saanut innoituksensa Itä-Suomesta. Tarjoiluissa korostuvat luonnonmukaisuus sekä paikallisten pientuottajien osaaminen. Tarjoilut on valmistettu pääosin kotimaisista raaka-aineista, kuten marjoista, järvikaloista ja kasviksista. Luvassa on muun muassa muikku- ja lanttukukkoa, omena- ja lihalörtsyjä, Lemin särää ja karjalanpiirakoita. Presidentinlinnan kolmannessa kerroksessa vieraat saavat lisäksi maistaa vetyjä, perinteisiä lappeenrantalaisia lihapiirakoita.

Vastaanoton kukitus on tänä vuonna valkovihreä, ja kukat ovat muun muassa valkoisia amarylliksiä, ruusuja ja joulutähtiä. Suomen luonnosta on valittu mukaan vihreitä elementtejä, kuten katinliekoja, männyn ja lehtikuusen oksia sekä sammalta. Osa luonnonmateriaaleista on kerätty Kultarannasta.

Vieraiden tervehtimisen taustamusiikista ja Valtiosalin alkuillan musiikista vastaa juhlassa Kaartin soittokunta, joka on Suomen vanhin yhtäjaksoisesti toiminut ammattiorkesteri. Soittokunta esitti musiikkia myös ensimmäisellä tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla yli 100 vuotta sitten.

Presidenttiparin ensivalssi on tänä vuonna Jenni Vartiaisen esittämä Missä muruseni on.

Valtiosalissa juhlavieraita tanssittaa Kaartin Combo. Solisteina esiintyvät Jenni Vartiainen ja Klaara Koivunen. Lisäksi Valtiosalissa kuullaan Kansallisoopperan oopperalaulajia.

Toisen kerroksen Keltaisessa salissa esiintyy Marzi Nyman ystävineen, ja kolmannen kerroksen Salongissa viihdyttää Mirella yhtyeensä kanssa.