Muualta Lapista

Paljonko osastojen sulkeminen säästää? – Selvää vastausta ei tullut Laphan asukastilaisuudessa Tornionlaaksossa

Lapin hyvinvointialueen asukastilaisuus pellolaisille ja ylitorniolaisille viime viikon torstaina sai väkeä liikkeelle ja herätti kriittisiä puheenvuoroja. Pellon valtuustosalissa oli noin 30 henkilöä ja etäyhteydellä osallistui 55 henkilöä.

Keskustelua syntyi erityisesti potilaita ja omaisia koskevista inhimillisistä näkökulmista, pitkistä matkoista, huonoista teistä, hoidon viivästymisestä, ensihoidosta, länsirajan huoltovarmuudesta ja säästövaikutuksista.

Pellon terveyskeskuslääkäri Veli-Matti Vermon mukaan pienen terveyskeskuksen menot ovat kahden ja kolmen miljoonan välillä, joista Lapha voi saada säästöjä korkeintaan puoli miljoonaa. Hän epäili, ettei perusterveydenhuollosta leikkaamalla voi saada kymmenien miljoonien säästöjä.

– Onko vika luottamushenkilöissä vai viranhaltijoissa siinä, että alijäämää on syntynyt vuosien varrella näin paljon? Vermo halusi tietää.

Laphan terveyspalvelujen toimialajohtaja Miia Palo vastasi, että hän on jäävi vastaamaan, kenen vika tämä tilanne on.

– Toimeenpanokyky on ollut hyvä. Kun päätökset on tehty, ne on pystytty toteuttamaan. Mutta se, että päätöksiä ei ole syntynyt, niin onko se ollut valmistelun vai päättäjien vika, en ota siihen kantaa.

Vermo olisi myös halunnut kuulla vaihtoehtoja vuodeosastojen lopettamiselle. Monessa puheenvuorossa osaston sulkeminen näyttäytyi voimakkaasti paikkakunnan elinvoimaan vaikuttavana tekijänä.

– Jos lähtee osasto, lähtee kuvantaminen ja sen jälkeen kohta näytteenotto ja sen jälkeen henkilöstö, minkä jälkeen jossain muualla tarve kasvaa. Jos meillä ei ole täällä röntgenlaitettakaan, se kuormittaa Rovaniemen päivystystä, Vermo sanoi.

Tilaisuudessa tuli pientä väittelyn poikastakin, kun Miia Palo kritisoi kuntien talouden hoitoa erikoissairaanhoidon osalta ja alijäämien syntymisestä.

– Kun Sipilän hallitus kaatui, Lapissa ei tehty yhtään mitään. Vuonna 2022 meillä oli vuoden 2023 talousarvion pohjaksi vain kuntien alibudjetoidut talousarviot.

– Kun kunnissa talousarvio on alitettu vuonna 2022, rahat ovat kuitenkin siirtyneet teille myöhemmässä vaiheessa ja meille tuli 3,3 miljoonan valtiontukileikkaukset, kunnanjohtaja Katja Jaako-Körkkö muistutti.

Miia Palo kertoi, että on jopa pyydetty professoritason tutkijaa selvittämään, mitä hyvinvointialueelle siirtymässä oikein tapahtui.

Anna-Liisa Pasma nosti esille, ettei sairaanhoitopiirin valtuustossa hänen kymmenen vuoden kautensa aikana kukaan ollut innostunut säästöjä hakemaan.

– Turha on kuntia syyttää. Ei tieto ole ollut salaista.

Jos teillä ei ole rahaa, niin palkkakuluistakin on säästettävä. Miia Palo

Pellon kotisairaalassa työskentelevä Pohjoisen alueen Tehyn pääluottamusedustaja ja Pellon valtuutettu Tiina Paakki halusi tietää, onko osastojen sulkemisista saatavia kustannusvaikutuksia laskettu oikeasti. Kysymykseen ei kuitenkaan saatu selkeää vastausta.

Hän myös ihmetteli, miten Lapha ajattelee pitävänsä nyt irtisanottavat hoitajat reservissä siihen asti, kun suuri joukko hoitajia jää eläkkeelle, kuten Miia Palon näyttämät ennusteet näyttivät.

– Se on ongelma, johon ei ole ratkaisua, mutta jos teillä ei ole rahaa, niin palkkakuluistakin on säästettävä, Miia Palo sanoi.

– Koko hyvinvointialueen aika on ollut pelkkää muutosta ja kehitystä, eivätkä ne tule ilmaiseksi, Tiina Paakki vielä lisäsi.

Miia Palon mukaan nyt onkin tarve tehdä nopea rakennemuutos, jotta hyvinvointialue pääsee vakaampaan ja normaaliin tilanteeseen.

– Jos nyt ei tehdä uudistusta, seurauksena on kaikkien palveluiden jatkuva kurjistuminen. Monet rakenteet ovat peräisin 1970-luvulta.

Olemmeko yhdenvertaisessa asemassa länsirajalla, jos kaikki toteutuu? Tiina Paakki

Tiina Paakki kyseli myös, onko laskettu paljonko kotisairaalaan ja kotisairaanhoitoon pitää resurssoida lisää, jos osasto suljetaan. Hän myös epäili saattohoitojen laadukasta toteutumista, jos omainen ei pärjää kotona tai potilas pitäisi kuljettaa kauas hoidettavaksi.

– Olemmeko yhdenvertaisessa asemassa länsirajalla, jos kaikki toteutuu?

Miia Palon mukaan vastauksia kaikkiin yksityiskohtiin ei vielä ole. Hän kuitenkin vakuutti, että vaikka osastopaikkojen saavutettavuus ei ole yhdenvertainen, niin hoito kuitenkin on.

– Täällä on sitoutunut ja osaava henkilöstö. Iso haaste on, jos joutuu miettimään uusia palveluita.

Pentti Lakkala halusi tietää, että pitääkö turistit lähettää kotipaikkakunnalle hoidattamaan itsensä, jos lomalla sattuu vahinkoja. Hän arvioi, että sesonkiaikaan länsirajalla väkimäärä tuplaantuu.

Miia Palolla ei ollut asiaan selkeää vastausta, mutta hän kertoi, että matkailijat tuovat Laphalle vuosittain 700 000 euroa.

Ylitornion talousjohtaja Teija Kannala kritisoi ajatusta osaston sulkemista erityisesti, koska niin Ylitorniolla kuin Pellossakin kuntalaisista reilu puolet on yli 65-vuotiaita. Hän epäili, että sulkemiset eivät tuo kaikilta osin säästöjä ja halusi myös vertailutietoa taloudesta.

– Tulevaisuuden vaikuttamista ja arviointia tarvitaan oikeasti enemmän. Kaikkia ei voi hoitaa kotia. Ollaan huolissamme kuntalaisiemme tulevista palveluista ja elinvoimasta, hän myös toi esille.

Ylitornion valtuutettu Petri Juvani kysyi, saako potilas valita meneekö Kemiin vai Rovaniemelle.

– Emme ole vielä tuota päätetty, mutta potilaslaki sanoo, että potilasta pitää aina kuunnella. Ensisijaisesti ajatellaan, että jokaisella olisi oma nimikko-osasto, jossa alueen käytännöt tunnetaan, Miia Palo vastasi.

Riitta Tirri halusi tietää, missä vuodeosasto Rovaniemellä olisi. Siihenkään Miia Palolla ei ollut vielä vastausta, koska Rovaniemenkin vuodeosastot ovat muutoksessa.

Tiloista, joita emme tarvitse, emme halua maksaakaan. Miia Palo

Ylitornion valtuutettu Eugen Parviaista kiinnosti, miten tilojen vuokrien maksaminen jatkossa hoidetaan, jos vuodeosastot suljetaan. Hänen mukaansa tyhjät tilat vaikuttavat kuntien talouteen, erityisesti, jos niitä täytyy pitää toimintakunnossa.

– Arviointiryhmän toinen sitovista toimenpide-ehdotuksista on, että palveluverkkomuutoksia täytyy tehdä niin, että ne tuottavat säästöjä tiloista. Näistä käydään neuvotteluja kuntien kanssa. Tiloista, joita emme tarvitse, emme halua maksaakaan, Miia Palo vastasi.

Katja Jaako-Körkön mukaan tyhjien tilojen lisäksi muutokset vaikuttavat kunnassa muihinkin toimintoihin ja se tuo kerrannaisvaikutuksia kunnalle.

Potilaiden puuttuminen osastolta ja terveyskeskuksen yhteydessä olevista palvelukodeista vaikuttaa myös palveluyhtiö Serviisin toimintaan ja sitäkin kautta Pellon työllisyyteen.

Pellon Henkilöstö- ja hyvinvointivastaava Sari Eero veti keskustelun päätökseen toteamalla, että kun organisaatio pysyy kevyenä, ihmiset pysyvät keskiössä.