Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Sanomalehti on suomalaisille tärkeä tiedonlähde

Kansallinen Mediatutkimus kertoo paljon siitä, mitä ja miten suomalaiset lukevat uutisia. Monessa suomalaisessa mediatalossa verkkolehtiä ja -uutisia on kehitetty jo pitkään ja määrätietoisesti.

Viime vuosien kriisien ja hintojen nousun myötä moni lehti on entisestään halunnut kehittää digitaalisia palveluita. Taustalla on erityisesti painamisen ja jakelun hintojen voimakas nousu.

Kittilälehteä tilataan melko paljon paikkakunnan ulkopuolelle ja moni tällainen etälukija on huomannut jakelupalveluiden heikentyneen. Lehti voi tulla Postin jakelemana kotiin vasta monta päivää ilmestymisen jälkeen. Tämä on usein yksi syy siirtyä kokonaan digitaalisiin palveluihin. Näköislehti on käsillä heti aamusta ja uutisvirrasta voi lukea jutut heti niiden ilmestyttyä. Samaan suuntaan ollaan menossa kaikkien lukijaryhmien kohdalla.

Vaikka painetulla lehdellä on silti yhä vahva lukijakuntansa, Kittilälehteä luetaan yhä enemmän digitaalisena. Tutkimuksen mukaan 33 prosenttia prosenttia Kittilälehden lukijoista lukee vain digitaalisia uutisia.

KMT:n mukaan painetun lehden lukeminen vähenee vuosi vuodelta.

Valtakunnallisesti KMT:n tulokset kertovat, että sanomalehti on edelleen erittäin tärkeä uutisten lähde yli 15-vuotiaille suomalaisille. Tutkimuksen mukaan 96 prosenttia lukee sanomalehtiä, mikä tarkoittaa 4,1 miljoonaa ihmistä.

Suomalaisista 88 prosenttia lukee sanomalehtisisältöjä digitaalisina. Yleisintä se on 35–54-vuotiaiden ikäryhmässä. Heistä 95 prosenttia lukee digiuutisia. Pelkästään digitaalisena sanomalehteä lukee kaksi miljoonaa suomalaista, mikä on kasvanut edellisvuodesta viisi prosenttia.

Painetun lehden lukijakunta painottuu iäkkäämpiin ikäryhmiin. 50 prosenttia kaikista suomalaisista lukee lehtensä painettua. Nuorimmassa ikäryhmässä (15–24-vuotiaat) näin tekee 29 prosenttia, kun taas vanhimmista 72 prosenttia lukee lehden painettuna. KMT:n mukaan painetun lehden lukeminen kuitenkin vähenee vuosi vuodelta.

Kittilälehden lukijoista digisisältöjä luetaan painettua lehteä enemmän etenkin 45-54-vuotiaden ryhmässä. Parhaiten lehti kokonaisuudessa kuitenkin tavoittaa yli 65-vuotiaat.

Mediatutkimuksen mukaan kaikki Hilla Groupin pohjoisen paikallislehdet paransivat kokonaistavoittavuuttaan. Kittilälehti tavoitti 22 prosenttia viime vuotta paremmin. Digin puolella kasvua oli 84 prosenttia.