Pääkirjoitukset

Pääkirjoitus: Lappi pakotettiin sotatantereeksi 80 vuotta sitten – nyt on viimeinen hetki kuunnella

Lapin sota käynnistyi 80 vuotta sitten, 15. syyskuuta 1944. Kun muu maa jo toipui sotavuosista, lappilaiset kokivat vielä menetyksiä. Taloja ja kyliä poltettiin, kun saksalaiset vetäytyivät Suomesta. Lähes 800 suomalaista sotilasta kaatui, satoja katosi, tuhansia haavoittui.

Julkaisemme syksyn aikana erikoisjuttusarjan Lapin sodasta. Ensimmäiset jutut tulevat julki Luoteis-Lapin verkossa sunnuntaina 15. syyskuuta, sodan alkamisen vuosipäivänä, ja juttuja julkaistaan joka viikko lokakuun lopulle asti.

Lapin historiaa sodan osalta on tärkeä tallentaa nyt, kun sille on vielä kertojia. Millaista oli elää ensin saksalaisten kanssa liittolaisina Lapissa, sitten Saksaa vastaan? Oliko tilaa arjelle? Miltä tuntui lähteä kotoa ja palata poltettuun pitäjään? Keitä olivat Lapin sodan kaatuneet ja taisteluista selvinneet veteraanit? Ja miksi Lapin sota oli ylipäätään käytävä?

Lapin sota on maamme itsenäisyyden ajan tuntemattomin sota. Siitä on kirjoitettu vähemmän kuin talvi- ja jatkosodista, joiden kuuluisimpien taisteluiden eteneminen tiedetään parhaimmillaan metri metriltä. Lapin sodan osalta vastaavaa luotettavaa raportointia ei ole. Osasyy on se, että Suomi kävi sotaa Neuvostoliiton käskystä. Saksalaiset oli itänaapurimme määräyksestä ajettava väkisin ulos Suomesta, sovulle ei annettu mahdollisuutta. Kärsijä oli Lappi. Neuvostoliitolle oli myös raportoitava. On epäselvää, kuinka täydellisiä raporttien kuvaukset taisteluista lopulta olivat.

Suomi puski enemmän tai vähemmän aktiivisesti Saksaa kohti pohjoista, josta viimeiset saksalaisjoukot poistuivat huhtikuussa 1945. Silloin sotaa Ruotsiin tai eteläisempään Suomeen paenneet lappilaiset pääsivät palaamaan ja rakentamaan elämänsä uudelleen.

Miksi en kuunnellut? Miksi en kysynyt?

Miksi en kuunnellut? Miksi en kysynyt? muoniolainen taiteen harrastaja Ritva Saarensalmi miettii. Hänen enonsa olivat mukana Lapin sodassa, mutta tarkemmin Saarensalmi ei asiasta tiedä. Alitajunta nosti enojen sotapolut Saarensalmen tietoisuuteen abstraktin maalauksen kautta.

Osana taideopintoja tehty maalaus säikäytti maalaajansa, kun hän tajusi, että kuvassa on jotain tuttua. Siinä hahmottui poltettu Muonio syksyltä 1944. Ensimmäinen teos johti tiedonhakuun ja kahteen muuhun Lapin sotaa avaavaan maalaukseen.

Saarensalmen triptyyki Das war Muonio on esillä Muonion kirjastossa ensi viikon ajan.

Perjantaina 6. syyskuuta muoniolaiset saavat lisää valaistusta Muoniossa käydyistä Lapin sodan taisteluista, kun Oloksen lähellä paljastetaan kunnan ja muoniolaisten historian tuntijoiden voimin aikaan saatu infotaulu Muonion taisteluista 26.–30 lokakuuta 1944.

Anssi Tapio, tuottaja,

Milla Salo, päätoimittaja