Muualta Lapista

Orajärveläinen Sakari Tepsa asuu kodissaan jonka omistaja vaihtui : ”Pitää pikkuhiljaa luopua – ei elämästä ko omaisuuesta”

Sakari Tepsalla, 72, oli kaksi ehtoa joilla hän luopuu kotitilansa omistuksesta Orajärvellä. Espoossa asuvalle ja Orajärvellä mökkeilevälle Jarno Helinille molemmat sopivat.

Sakari Tepsa on asunut Orajärvellä koko ikänsä. Keittiön ikkunasta näkyy hänen lapsuudenkotinsa. Sekin kuuluu tilaan, jonka hän osti vanhemmiltaan vuosikymmeniä sitten. Siihen kuuluu myös metsää, jota hän on hoitanut lapsesta saakka.

Tilansa kohtaloa hän ehti miettiä viitisen vuotta. Hänen puolisonsa kuoli kolme vuotta sitten. Parilla ei ole lapsia.

– Ikkää tullee ja yksin ennää maailmassa, sillähän tämä joutaa kaikki pois, hän kuvailee.

Tepsalla on 13 sisarusta: seitsemän siskoa ja kuusi veljeä. Hän ajatteli, että heidän periessä tilan, se menisi postimerkin kokoisiksi palstoiksi. Tepsa toivoi, että tila saisi pysyä yhtenäisenä.

– Sattui tuo hyvä ehdokas, tuli tuolla järvellä mathenpyynnillä vasthan. Sieltä se lähti meän jutut, Sakari Tepsa sanoo ja nyökkää kohti Jarno Heliniä.

– Met olemma kaupat teheny, ja sillä sipuli, Tepsa sanoo.

Koko kotitila on nyt Helinin omistuksessa. Tepsan mukaan ehdot olivat niin hyvät, että kauppa tehtiin.

– Se sano että ei ensimmäisenä moto tule tuohon methän ja sitte toiseksi saan tähän talhon jäähä asumhan niin kauan ko elän. Ne oli jo hyvät. En minä muuta tarvinnu.

Tepsa kertoo huomanneensa että joillekin on niin käynyt: tänään metsä on myyty ja huomenna moto laittaa sen sileäksi. Jarno Helin kertoo että sama asia oli hänellekin tärkeä.

– Olen muutaman mettäpalstan tästä ostanu eikä moto ole niissä pyörinyt. Se varmaan antoi luoton siihen että täytyy olla sanojensa mukainen henkilö, Jarno Helin pohtii.

Helinin isä sattui 1990-luvun lopussa Orajärvelle. Hän oli paluumatkalla Ivalosta pieleen menneiden mökkikauppojen jälkeen, ja tulikin ostaneeksi Orajärveltä mökin. Jarno Helinille Sodankylä on tullut tutuksi 25 vuoden aikana muun muassa lankomiehen kanssa tehdyillä metsästysreissuilla.

Joku kysyy että mitä järkeä. No ei siinä välttämättä järkeä olekaan. On mukavaa että on vähän maata kynsien alla. Se antaa tekemistä. Varmasti se suurin motiivi on lapset.

Jarno Helin vetää Espoossa 45 vuotta toiminutta aurinkosuojatuotteita myyvää perheyritystä. Hän osti oman paikan Orajärveltä 15 vuotta sitten ja remontoi Vasarannan leirikeskuksen mökiksi perheelleen. Hänen puolisonsa on kotoisin Torniosta. Ensimmäisen metsäpalstan hän osti 16 vuotta sitten.

– Joku kysyy että mitä järkeä. No ei siinä välttämättä järkeä olekaan. On mukavaa että on vähän maata kynsien alla. Se antaa tekemistä. Varmasti se suurin motiivi on lapset, hän perustelee.

Helin rohkaisee omistajia tekemään ratkaisuja siinä vaiheessa kun he ikääntyvät eikä perillisiä kiinnosta tilan jatkaminen.

– Usein ne menevät välittäjälle. Sieltä saadaan se markkinahinta, mutta jos he käyttäisivät tarjouskilpailua, he säilyttäisivät itsellään veto-oikeuden miettiä mikä on parasta heille.

– Kun metsä menee tarpeeksi pieniksi alueiksi, kukaan ei enää hoida sitä, hän lisää.

Omistajaa vaihtanut tila alkaa rannasta ja päättyy vaaran taakse. Sillä sijaitsee myös jääkaudella muotoutunut kuru, jonka pohjalla on hete ja ympärillä monenlaista puustoa. Sakari Tepsa kertoo jo pikkupojasta asti toivoneensa, että kuru säästyisi koskemattomana. Hän haki ja sai sille kymmenen vuoden suojelun arvokkaana luontokohteena.

Helin jakaa Sakari Tepsan ajatukset metsänhoidosta.

– Joku puu voi kasvaa sata vuotta, ja kun otan Husqvarnan käteen, siinä ei mene kuin vartti ja se on nurin. Täytyy miettiä kaksi kertaa että mitä siinä tekee. Se työ on aina peruuttamaton. Kaljuksi vedetyn metsän kanssa menee pitkään että se on lähtöpisteessä.

Ennen tilakauppaa Sakari Tepsa oli jo luopunut 30 kilometrin päässä olevasta metsäpalstasta mökkeineen.

– Pitää pikkuhiljaa luopua – ei elämästä ko omaisuuesta. Helepompihan se on lompsassa kantaa, hän kertoo.

Kotitaloonsa jäämisestä Sakari Tepsa on hyvillään. Hän epäilee, että jos olisi joutunut muuttamaan, hän olisi pullistunut rivitalohuoneiston sohvalle. Nyt elämä saa jatkua sellaisena kuin se on ollut tähänkin asti.

Tepsaa ja Heliniä yhdistävät samat harrastukset: kalastuksen ja metsänhoidon lisäksi myös metsästys. Syksyllä he sattuivat samaan hirvenpyyntiporukkaan. Haastattelun jälkeen heillä on tarkoitus mennä katsomaan mikä on tilanne järvellä: Sakari Tepsan mukaan mateen kutuaika on käsillä.

Sakari Tepsa täyttää tänä vuonna 73 vuotta. Se ei ole ikä eikä mikään, mutta hän on tehnyt jo ison liikahduksen.

– Pakkohan son joskus. Niihän son. Elämänkierto on semmosta, hän sanoo.