Paikallisuutiset

Opintotaival oli omanlaisensa, ja Iina Ruotsala halusi, että se näkyy myös lakissa

”Kaksoistutkinnon suorittaminen vaatii itsenäisyyttä ja omatoimisuutta.”

Iina Ruotsalan ylioppilaslakin lyyra kimaltaa tavallistakin kirkkaammin. Kimalletta on lisätty myös lakkia kiertävään mustaan liuskaan. Lakin takaosaan on kirjoitettu vuosiluku ja nimi, ja lakin sisävuorissa on teksti, joka muistuttaa opiskeluvuosista.

– Koska nämä kolme ja puoli vuotta olivat omanlaisensa, halusin lakistakin omanlaisen, Ruotsala sanoo.

Ruotsala painaa lakin päähänsä Kittilän lukion juhlasalissa tiistaina, kun koulussa vietetään itsenäisyyspäiväjuhlaa ja juhlitaan syksyn ylioppilaita. Hän juhlistaa silloin paitsi ylioppilastutkintoaan myös ammatillista tutkintoaan, jonka hän suoritti lukio-opintojensa rinnalla.

Ruotsala opiskeli ensimmäisen vuoden peruskoulun jälkeen Rovaniemellä Ounasvaaran lukiossa ja suoritti samalla liiketoiminnan perustutkintoa Redun eli Rovaniemen koulutuskuntayhtymän oppilaitoksessa. Lukion toisen lukuvuoden alussa hän palasi Kittilään ja jatkoi opintojaan paikkakunnalla. Paluun taustalla oli korona-aika, joka kaupungissa rajoitti asuntola-asumista, harrastuksia ja töiden saamista.

Rovaniemellä kaksoistutkinnon opinnot oli järjestetty niin, että Ruotsala teki jakso kerrallaan lähiopintoina vuorotellen lukio- ja ammattiopintoja. Kittilässä se ei ollut mahdollista, ja hän oli siksi lukio-opintojensa suorittamisen suhteen tavallaan kahden ikäluokan välissä. Siitä huolimatta opiskeluasiat järjestyivät yllättävän jouhevasti. Tästä Ruotsala antaa kiitosta opinto-ohjaajalle ja opettajille.

– En joutunut käymään kuin yhden lukiokurssin itsenäisesti, ja sain puristettua opinnot 3,5 vuoteen. Toki mitään ylimääräistä en käynyt, hän sanoo.

Ammattiopinnot hän suoritti Kittilässä pitkälti etänä, mutta paikallinen opiskelijaryhmä kokoontui ryhmänohjaajan johdolla Redun toimipisteellä vähintään kerran viikossa. Opettajista suuri osa oli samoja kuin Rovaniemen-vuonna.

Ammattiopintoihin kuului myös useita harjoitteluja, mutta nekin saatiin soviteltua lukio-opintojen kanssa.

– Työmäärä ei ollut hirveä, mutta täytyy olla kauhean itsenäinen ja omatoiminen, Ruotsala toteaa kaksoistutkinnon suorittamisesta.

Työmäärä ei ollut hirveä, mutta täytyy olla kauhean itsenäinen ja omatoiminen. Iina Ruotsala

Idea kaksoistutkintoon tuli Ruotsalan vanhemmilta sisaruksilta. Heistä yksi on suorittanut lukio-opinnot ja kaksi ammatilliset opinnot.

– En osannut päättää, niin otin molemmat, hän nauraa.

Myös kaksi Ruotsalan kaveria lähti samaan aikaan Rovaniemelle tekemään kaksoistutkintoa.

Liiketoiminnan perustutkinto antaa Ruotsalan mukaan valmiuksia esimerkiksi asiakaspalveluun, finanssialalle ja kirjanpitoon.

– Se on myös hyvä pohja yrittäjyydelle, hän sanoo.

Ruotsala kertoo opiskelleensa laajasti vähän kaikkea, koska ei vielä tarkkaan tiennyt, mitä haluaa.

Hänen mielestään lukio-opinnot ja liiketoiminnan opinnot tukivat hyvin toisiaan.

– Merkonomin opinnot ovat vähän kuin ammattikoulun lukio, eli opinnot ovat tosi yleissivistäviä, hän sanoo.

Lukio-opinnot puolestaan helpottivat ammatillisten opintojen puolella yhteisten opintojen, kuten esimerkiksi matematiikan ja äidinkielen, opiskelua.

Se oli Ruotsalan mielestä rikkaus, että liiketoiminnan perustutkinnon opiskelijat olivat eri-ikäisiä ja tulivat erilaisista taustoista.

– Se antoi paljon enemmän esimerkiksi ryhmätehtävissä, kun oli ihmisiä, jotka olivat jo olleet eri aloilla, hän sanoo.

Ylioppilaskokeet Ruotsala suoritti kahdessa osassa, osan aineista viime keväänä ja osan tänä syksynä. Syksyn kirjoituksiin hän sai keskittyä rauhassa, sillä ammatillisen tutkinnon hän sai valmiiksi jo keväällä.

– Ammattiopinnot menivät tosi hyvin. Yrittäjäperheestä kun on, niin on tietynlainen kiinnostus ja halu. Lukiokin meni ihan hyvin, sain ihan kelvolliset paperit, hän sanoo.

Jatko-opinnot kiinnostavat Ruotsalaa, mutta niiden aika ei ole ehkä ihan vielä.

– Haluaisin tehdä vähän aikaa töitä ja säästää, hän sanoo.

– Kaksoistutkinto on siitäkin hyvä, ettei lukion jälkeen ole paineita lähteä opiskelemaan, kun on jo tutkinto, ja jos haluaa, voi tehdä töitä.

Ruotsala on yläkoululaisesta lähtien käynyt töissä paitsi äitinsä yrityksessä myös paikallisessa ruokakaupassa.

Harrastaakin Ruotsala sanoo opintojen aikana ehtineensä, vaikka sitoutumista vaativat harrastukset jäivätkin koronan ja opintojen aikana sivuun. Uusia harrastuksia ovat muun muassa hiihto ja moottorikelkkailu. Ruotsala viihtyy ulkona myös koiransa kanssa.

Kaksoistutkinto on siitäkin hyvä, ettei lukion jälkeen ole paineita lähteä opiskelemaan, kun on jo tutkinto, ja jos haluaa, voi tehdä töitä. Iina Ruotsala

Ruotsala sanoo, että kaksoistutkinto sopii sellaiselle, joka ei osaa päättää, valitako lukio vai ammatilliset opinnot.

– Työmäärää ei kannata pelätä. Suunnitteluun saa apuja, hän sanoo.

Yleensä kaksoistutkintoon käytetään neljä vuotta, ja tätä Ruotsala myös suosittelee kaksoistutkintoa harkitsevalle. Hän muistuttaa, että valmistumiset voi myös jaksottaa niin, että suorittaa vaikka ensin ammatilliset opinnot ja keskittyy sen jälkeen lukio-opintoihin, tai toisin päin. Kirjoitukset hän pilkkoisi nyt kolmeen osaan.