Paikallisuutiset

Onko Kolarin kirkonkylän kanssa annettu periksi, kysyy ryhdistäytymistä kuntalaisaloitteella peräävä Marko Äkäslompolo

Kunnan pitää tehdä enemmän Kolarin kirkonkylän eteen, Marko Äkäslompolo sanoo.

– Huolestuneen kuntalaisin silmin kattelen tätä, kirkonkyläläinen Marko Äkäslompolo sanoo.

Äkäslompolon tiirauspaikka kirkonkylän raittiin on kirkonkylän ytimessä, Jokijalantien ja Isopalotien risteyksen tuntumassa sijaitseva kotitalo.

Äkäslompolon mielestä kunnan pitäisi pikaisesti ryhtyä toimiin Kolarin ydinkeskustan ryhdistämiseksi. Kunnalta tarvittaisiin hänen mukaansa paljon aktiivisempaa otetta.

– Faktahan on, että keskusta on jo menetetty, asukasviihtyvyys on sillä tasolla, Äkäslompolo pelkää.

Jos kirkonkylän tulisi olla kunnan käyntikortti, se ei nykyisellään houkuttele ihmisiä pysähtymään asioille, tulemaan yrittäjäksi tai muuttamaan kuntaan.

Äkäslompolo teki keväällä kuntalaisaloitteen, joka on otsikoitu Kolarin kirkonkylän kasvojen pesu. Kunnan tulisi järjestää rakennustarkastajan katselmus kirkonkylän rakennusten kunnosta ja tutkia, onko toiminta esimerkiksi kaavan vastaista. Jos korjattavaa on, toimeen tulisi tarttua pikaisesti. Äkäslompolon mukaan kunta on laiminlyönyt velvoitteensa.

– Ei riitä, että listataan kymmenen vuoden takaisia satsauksia, vaan tämä asia pitää saada kuntoon.

Samansuuntaisen valtuustoaloitteen teki Kolarin kylät ja tunturit -ryhmä viime syksynä.

Niitä ei tehhä loppuun asti tai paikkojen hoitaminen jää.

Kuntalaisaloitteessa on listattu viittauksia maankäyttö- ja rakennuslakiin: varastointi ulkona on järjestettävä niin, ettei se häiritse maisemaa tai ympäröivää asutusta. Asemakaava-alueella ei saa ulkovarastoida rumentavasti, pitkäaikaisesti tai laajasti. Rakennuslaissa todetaan rakennusten kunnosta, että rakennus ympäristöineen on pidettävä sellaisessa kunnossa, ettei se aiheuta ympäristöhaittaa tai rumenna ympäristöä.

Rakennuslautakunta käsitteli Äkäslompolon aloitetta viime viikon kokouksessaan. Lautakunta totesi vastauksenaan, että tällä hetkellä rakennusvalvonnan resurssit eivät riitä riittävään jatkuvaan ympäristön hoidon valvontaan. Lisäresurssia saadaan uudesta tarkastusinsinöörin virasta, jonka valtuusto perusti määräaikaisena torstaina. Virkaan kuuluu muun muassa rakennetun ympäristön valvonta.

Viimeisimmän ympäristökatsemuksen rakennuslautakunta piti elokuussa 2022.

Kunta on toki kehittänyt kirkonkylää vuosina kehitetty erilaisin tavoin, sitä Äkäslompolo ei kiellä. Monet toimet tuntuvat silti jäävän puolitiehen, ja tässä on Äkäslompolon toinen huoli.

– Niitä ei tehhä loppuun asti tai paikkojen hoitaminen jää, Äkäslompolo sanoo.

Esimerkkinä puolitiehen jättämisestä Äkäslompolo mainitsee kunnantalon puistikon vanhoine kaivoksen malmikivineen. Hänen silmiinsä hyvä idea rapistuu hoitamattomuudesta. Toinen esimerkki on pajukkojen raivaus. Hyvä, että niitä on raivattu, mutta sitä pitäisi tehdä säännöllisesti.

Kolmas esimerkki huonosta toteutuksesta on opasteet kirkonkylälle valtatien risteyksestä. Kehittämissuunnitelman mukaisesti S-marketin parkkipaikalle tuli opaste Kolarista, mutta sellaisenaan se hukkuu vilkkaalle ja ahtaalle parkkipaikalle eikä ohjaa riittävästi kirkonkylälle päin.

Myllyojan puisto taas tarvitsisi kunnollisen, katetun esiintymislavan.

– Edelleen mennään väliaikaisella avolavalla, vaikka puiston avajaisista on kulunut jo tovi.

Jokijalantie koko mitaltaan valtatien risteyksestä asti on Äkäslompolon mukaan karun näköinen ja asfaltin valtaama. Tie on ely-keskuksen, ja sen peruskorjaus on tulevien vuosien suunnitelmissa. Mallia Kolarin kannattaisi Äkäslompolon mielestä hakea Pajalan uudistuneesta keskustasta, jossa kevyen liikenteen väylää on levennetty, ja keskusta-aluetta saatu viihtyisemmäksi istutuksilla ja lyhtypylväillä.

Ylipäänsä Äkäslompolon mielestä vuosina 2014 ja 2020 tehty kirkonkylän kehittämistyö arkkitehtitoimiston suunnitelmineen jäi suurelta osin sanahelinäksi, jota kohti ei uskallettu ottaa isompia askeleita. Äkäslompolo istui viime kaudella kunnanvaltuutettuna ja oli mukana tekemässä suunnitelmaa.

– Se jäi kauniiksi ajatelmaksi mahdollisuuksien kirkonkylästä.

Suunnitelman yksi keskeisistä ehdotuksista oli keskustan tiivistäminen kunnantaloon päin, koska keskustasta kaupat ovat vähentyneet. Jokijalantien varrelle olisi tullut asuintaloja: liikekeskustan länsipään liikerakentamista ehdotettiin korvattavan yhtiömuotoisilla pientaloilla. Vanhan Sparin tontille puolestaan ehdotetiin toria.

Onko kirkonkylän kanssa annettu periksi? Sitä Äkäslompolo haluaa kysyä kaikilta.

Tarvittaisiin asukasiltoja, jossa mietittäisiin yhdessä, mitä kyläkuvalle voisi tehdä. Niihin talkoisiin tarvitaan kaikkia: asukkaita, yrittäjiä, päättäjiä, virkamiehiä.

Minua inhottaa, ko somessa kirjotethaan, että Kolari on vain eläkeläisten ja työttömien kylä. Se on totta, että meilä on paljon vanhoja ihmisiä, jokka on omala työllään rakentanu meile tämän kirkonkylän.

Äkäslompolo uskoo, että kirkonkylälläkin löytyy talkoohalukkuutta, mutta ohjausta ja välineitä tarvitaan kunnan puolelta. Kyse on kuitenkin kuntakeskuksesta.

– Tarvitaan yhteishenkeä, ja kunnan on otettava rooli ohjata ja opastaa.

Kirkonkylä saa kohta uuden maamerkin, monitoimitalon. Sen valmistuttua muu kylä uhkaa näyttää yhäkin rapistuneemmalta.

– Nyt varsinkin kun ollaan satsattu monitoimitaloon, meän pitäis houkutella lapsiperheitä kirkonkylälle. Tonttejahan meillä on.

Samalla pitää muistaa, että kylän pitää olla viihtyisä kaikenikäisille. Sosiaalisessa mediassa kirjoitellaan kirkonkylästä ikävään sävyyn, Äkäslompolo harmittelee.

– Minua inhottaa, ko somessa kirjotethaan, että Kolari on vain eläkeläisten ja työttömien kylä. Se on totta, että meilä on paljon vanhoja ihmisiä, jokka on omala työllään rakentanu meile tämän kirkonkylän. Siitä kiitos heille, ja nythän sen pitäis olla heille loppuun asti viihtyisä paikka asua.