Ihmiset

”On tärkeää, että tehdään ruokailuhetkistä mukavat ja rauhalliset” — Kittilän päiväkodeissa ruokakasvatusta ohjaa yhdessä laadittu suunnitelma

Luonnonjogurttia, mysliä, mustikoita ja vadelmia. Soppaa. Porkkanatikkuja, salaattia, tomaattia, kurkkua ja paprikaa. Leipää, leikkelettä ja juustoa. Aamupalalta jääneitä keitettyjä kananmunan puolikkaita. Banaaniviipaleita.

Katja Hettula työntää keskiviikon ruokakärryä keittiöstä ruokailutilaan Könkään päiväkodilla. On alkamassa Kuukusten ja Tiittarien välipalahetki.

– Välipala ja aamupala tehdään täällä, ja lounashan meille tulee tuosta Sirkan koululta, ravitsemistyöntekijänä päiväkodissa työskentelevä Hettula kertoo ja kattaa samalla Kuukusten pöytiä.

Jos ollaan esimerkiksi syksyllä kerätty mustikoita, voidaan tehdä mustikkakukko tai -piirakka. Katja Hettula

Kun ruokakärry on saatu omalle paikalleen, lapset asettuvat jonoon ja Hettula annostelee heille jogurttia lisukkeineen. Jokainen saa valita, mitä haluaa, ja sen jälkeen asettaudutaan pöytiin.

Välipala valmistetaan pääsääntöisesti ennakolta laaditun listan mukaan.

– Ollaan pieni päiväkoti, ja meillä on rajalliset varastotilat, niin vähän itsekin välillä sävellän ja sesongin mukaankin mennään ja vaihdellaan sen mukaan, mitä on tarjolla. Jos ollaan esimerkiksi syksyllä kerätty mustikoita, voidaan tehdä mustikkakukko tai -piirakka, Hettula kertoo.

Ruokailu on osa varhaiskasvatusta, ja Kittilän varhaiskasvatusyksiköissä suuntaviivoja ruokailuun liittyviin asioihin antaa muutama vuosi sitten laadittu ruokakasvatussuunnitelma.

Vuonna 2016 teimme päätöksen, että nyt karkit riittävät. Marketta Toivola

Varhaiskasvatuspäällikkö Marketta Toivola kertoo, että suunnitelma alkoi muovautua työpajoissa, joille alkusysäyksenä toimivat eri ammattiryhmille järjestetyt vapaamuotoiset teeillat. Aihe nousi siis työntekijöiltä.

– Illoissa alettiin käymään läpi lasten ravintoa, ruokailua, aamupaloja ja välipaloja. Tutkittiin sokereitten määrää mehuista ja jogurteista ja suolan määrää leivistä. Käytiin läpi rasvoja, lisäaineita, sitten lähiruokaa ja esille laittoa, Toivola muistelee.

Mukana työpajoissa oli päiväkotien ravitsemistyöntekijöitä, päiväkotiapulaisia, perhepäivähoitajia ja lastenhoitajia. Samoissa työpajoissa syntyi myös varhaiskasvatuksen oma välipalalista.

Yhteisiä linjauksia oli tehty Kittilässä jo tätä aiemminkin esimerkiksi makeisten suhteen.

– Aikoinaan meillä tarjoiltiin jopa karkkia lasten syntymäpäiväjuhlilla ja tapahtumissa, mutta vuonna 2016 teimme päätöksen, että nyt karkit riittävät. Rajasimme aivan kaikki pois, Toivola kertoo.

Kuukusten ryhmässä Könkäällä kaikki ovat saaneet välipalansa ja istuvat syömässä omilla paikoillaan pöydässä.

– Se on tärkeää, että tehdään ruokailuhetkistä rauhalliset ja mukavat ja pystytyään juttelemaan, ryhmän lastenhoitaja Marjo Herrala-Viitala sanoo.

Kuukusissa on 3—4-vuotiaita lapsia.

Lapset pyytävät, että hyllyn päällä oleva ajastin laitetaan päälle. Herrala-Viitala selittää, että siitä lapset näkevät, ettei tarvitse kiirehtiä vaan että aikaa välipalan syömiseen on.

– Sitten kun piippaa, jatkamme leikkeihin.

Pöydässä istuvien lasten mielestä päiväkodin kaikki ruuat ovat hyviä. Päivän välipalakin maistuu.

– Meillä syödään hyvin, monipuolisesti ja ravintorikkaasti. Aamupalalla on aina erilaista puuroa, ja leipiä on monipuolisesti. Ja niin kuin näet, ruoat on aina kauniisti laitettu. Katjalla on silmää sille, mikä näyttää lastenkin silmissä kivalta, Herrala-Viitala sanoo.

Hän toteaa, että kun päivän aikana ulkoillaan paljon, ruokakin maistuu. Joskus ruokailukin järjestetään ulkosalla.

– Eilen meillä oli nuotio ulkona, ja Katja oli tehnyt sämpylät ja kaakaot ja paistettiin tikkupullia.

Kittilän varhaiskasvatuksen yksiköissä on loppuvuodesta lähtien toteutettu arvioita ruokailun ja ruokakasvatuksen nykytilasta, ja viimeiset arviot valmistuivat tammikuussa. Arvioitavana oli Marketta Toivolan mukaan yli 30 erilaista kohtaa ateriasta, ruokailun järjestämisestä ja ruokailutilanteesta sekä laajemmin ravintokasvatuksen toteutumisesta osana kasvatusta ja opetusta.

Pääsääntöisesti asiat ovat meillä hyvin, koska meillä on ruokakasvatussuunnitelma. Marketta Toivola

Saatuja vastauksia on käyty läpi lastenhoitajien palaverissa.

– He pohtivat ryhmissä, mistä pidetään kiinni ja mihin aletaan kiinnittää huomiota, Toivola kertoo.

Palaverin antia kootaan parhaillaan yhteen.

– Pääsääntöisesti asiat ovat meillä hyvin, koska meillä on ruokakasvatussuunnitelma.

Yhteinen suunnitelma lisää myös yhdenvertaisuutta eri varhaiskasvatuksen yksiköissä. Kaikkiaan yksiköitä on Kittilässä kymmenen.

Toivola kertoo olevansa äärettömän onnellinen henkilöstön innostuksesta tehdä työtä lasten terveyden eteen. Jos tulee huoli, se otetaan tiimissä puheeksi ja sen ratkaisemiseksi mietitään yhdessä vaihtoehtoja.

Kittilän varhaiskasvatukseen on laadittu ruokakasvatuksen suunnitelman lisäksi myös kulttuurioppimisen suunnitelma, ja seuraavaksi työn alle otetaan liikuntakasvatussuunnitelma.

Varhaiskasvatuksen piirissä on Kittilässä tällä hetkellä 300—330 lasta ja satakunta työntekijää.

Könkäällä välipalahetki alkaa olla ohi. Punainen osuus ajastinkellossa on pienentynyt jo melkein näkymättömiin, ja varhaiskasvatuksen opettaja Johanna Eskola antaa lapsille luvan lähteä leikkeihin.

Sitä ennen jokainen vie omat likaiset astiansa vaunuun niille osoitetuille paikoille ja lajittelee ruoantähteet, jos jotakin on lautaselle jäänyt.

Lapset aikovat leikkiä ainakin kotileikkiä. Leikkihuoneesta löytyy keittiö.