Muualta Lapista

Omaishoidontukeen esitetään 700 000 euron korotusta ensi vuodelle – ”Sopimuksia tehdään, mutta varmistetaanko se, että omaishoitajat saavat oikeasti pidettyä vapaansa arjessa?”

Lappilaiset omaishoitajat kutsuttiin yhteiseen keskustelutilaisuuteen.

Vertaistuen suuri merkitys nousi esiin, kun omaistaan tai läheistään hoitavat henkilöt kokoontuivat keskustelemaan Lapissa viime viikolla. Omaishoitajien viikon tilaisuus oli suunnattu etenkin yli 65-vuotiaille omaishoitajille. Sitä saattoi seurata etäyhteyden välityksellä tai etäkatsomoissa, joita järjestettiin yhdeksällä paikkakunnalla.

Myös Kittilän etäkatsomossa puhuttiin vertaistuen tärkeydestä.

– Saa vähän avautua ja tietää, ettei asiat mene eteenpäin, kittiläläinen omaishoitaja Helena Ylitörmänen totesi paikkakunnalla kerran kuussa kokoontuvasta tukiryhmästä.

Myös Vuokko Hyötylä pitää vertaistuen merkitystä ensiarvoisen tärkeänä.

– Ei ole yksin näitten asioitten kanssa, hän sanoi.

– Ja tulee infoa, mitä voi olla tulevaisuudessa, Kaija Hakala jatkoi.

Jaksamisen kannalta tärkeitä ovat olleet Hyötylälle myös omaishoitajien voimaantumisviikonloput sekä kuntoutukset, jotka on tarkoitettu sekä omaishoitajalle että hoidettavalle.

Kiitosta kittiläläisiltä omaishoitajilta saa myös kunnan tuore päätös alkaa maksaa omaishoitajille virkistysavustusta.

Sopimuksia tehdään, mutta varmistetaanko se, että omaishoitajat saavat oikeasti pidettyä vapaansa arjessa?

Tiistain tilaisuudessa kuunneltiin etäyhteyden välityksellä yhteiset alustukset, keskusteltiin etäkatsomoryhmissä eri puolilla Lappia ja palattiin lopuksi yhteiseen etätilaisuuteen kokoamaan yhteen esiin nousseita ajatuksia.

Vertaistuen tärkeydestä tunnuttiin olevan kaikkialla maakunnassa yhtä mieltä, mutta sekin todettiin, että haasteeksi voi muodostua vertaistuen piiriin pääseminen. Välimatkat ovat Lapissa pitkät, ja hoidettava on saatava siksi aikaa johonkin.

Lähteminen vertaistukiryhmään tai jopa omaishoitajalle kuuluvien vapaapäivien pito voi tyssätä myös siihen, että hoidettava on haluton lähtemään pois kotoa. Omaa verkostoa ei aina ole, eikä kotiin tuleva ulkopuolinen hoitajakaan ole välttämättä hyvä vaihtoehto, koska omaishoitaja ei silloin ehkä koe vapaitaan tarpeeksi vapaiksi.

Tavoite on, että omaishoidon vapaita pidettäisiin ensisijaisesti kuukausittain. Saana Söderberg

Aina sopivaa hoitopaikkaa ei löydy siinäkään tapauksessa, että hoidettava suostuisi lähtemään muualle, tai hoitopaikka on kaukana.

– Sopimuksia tehdään, mutta varmistetaanko se, että omaishoitajat saavat oikeasti pidettyä vapaansa arjessa? etäkatsomosta Rovaniemeltä kysyttiin.

– Onko systeemissä mitään semmoista punaista palleroa tai jotain hälytysmerkkiä, joka herjaisi, että hei, tämä omaishoitaja ei ole pitänyt yhtään vapaita? Häneen otettaisiin yhteyttä, että mikä tilanne kotona on.

Huolissaan lappilaiset omaishoitajat ovat myös esimerkiksi siitä, kiinnitetäänkö omaishoitajien terveyteen tarpeeksi huomiota. Kaikilla omaishoitajilla ei esimerkiksi ole tietoa omaishoitajille kuuluvista terveystarkastuksista tai muista palveluista.

Omaishoidon järjestämistapoja tilaisuudessa esittelivät Jaana Kortelainen ja Saana Söderberg Omais- ja perhehoidon sekä henkilökohtaisen avun keskuksesta, joka tarjoaa omaishoitajille ja hoidettaville keskitettyä tukea ja apua.

– Tavoite on, että omaishoidon vapaita pidettäisiin ensisijaisesti kuukausittain. Kun niitä pidetään suunnitelmallisesti ja säännöllisesti, silloin se myös parhaiten tukee omaishoitajan jaksamista ja hyvinvointia, palveluohjaaja Saana Söderberg sanoi.

Suurimmalla osalla paikkakunnista on palvelukodissa intervallihuoneita, josta voi varata tietylle ajalle omaishoidon jakson. Saana Söderberg

Omaishoitajalla on oikeus pitää vapaata vähintään kaksi vuorokautta jokaista kalenterikuukautta kohti. Kolmeen vapaaseen hän on oikeutettu, jos hän on yhtäjaksoisesti tai vähäisin keskeytyksin sidottu hoitoon ympärivuorokautisesti tai jatkuvasti päivittäin vähintään 15 päivänä kuukaudessa.

Omaishoidon vapaiden pitäminen ei vähennä hoitopalkkion määrää.

Yksi tapa järjestää omaishoidon vapaita on sijaisomaishoito. Omaishoitajan sijaisena voi toimia yli 18-vuotias henkilö. Hän tekee sijaistuksesta sopimuksen hyvinvointialueen kanssa ja saa palkkion niiltä päiviltä, joina toimii omaishoitajan sijaisena.

Toinen yleinen tapa järjestää vapaita on ympärivuorokautisessa palveluasumisessa.

– Suurimmalla osalla paikkakunnista on palvelukodissa intervallihuoneita, josta voi varata tietylle ajalle omaishoidon jakson, Söderberg kertoi.

Lapin hyvinvointialueella tarjotaan myös useampaa erilaista perhehoidon muotoa. Joillakin paikkakunnilla on perhekoti, mutta perhekodit eivät Söderbergin mukaan sovellu sellaiselle hoidettavalle, jolla on säännöllisen yöhoidon tarvetta, koska perhehoitajalle on taattava riittävä lepo yöaikaan.

Ilokseni voin todeta sen, että ainakin meidän virkakunnan esityksenä poliitikoille on menossa budjetin lisäystä omaishoidontukeen. Annukka Marjala

Osasta paikkakunnista perhekodit tarjoavat myös päivätoimintaa. Sen lisäksi Lapissa on kiertävää perhehoitoa. Silloin perhehoitaja tulee kotiin siksi aikaa, kun omaishoitaja on sieltä poissa.

Omaishoidon vapaat voidaan järjestää myös palvelusetelillä tai ostopalveluna.

– Esimerkiksi Kemijärvellä on yksityinen palveluntuottaja, joka järjestää päivätoimintaa. Siihen pystymme myöntämään palvelusetelin. Palvelusetelillä voidaan kuitenkin myös ostaa hoitaja kotiin. Palveluseteliä harkitaan niissä tilanteissa, kun omaishoidon vapaat pidetään lyhyissä pätkissä, jos omaishoitajalla on esimerkiksi joku säännöllinen harrastus, Söderberg sanoi.

Kaikki tavat eivät ole vielä kaikkialla käytössä tai saatavilla, ja ajankohtaisimman tiedon saa Söderbergin mukaan oman alueen palveluohjaajalta. Lapin omaishoitajille ollaan myös järjestämässä kysely siitä, minkälaisia vapaiden järjestämistapoja he toivoisivat lisää.

Laphan ikääntyneiden palveluiden johtaja Annukka Marjala kertoi tilaisuuteen osallistuneille, etteivät hyvinvointialueen säästötoimet ole välttämättä kohdistumassa omaishoidontukeen.

– Ilokseni voin todeta sen, että ainakin meidän virkakunnan esityksenä poliitikoille on menossa budjetin lisäystä omaishoidontukeen, hän sanoi.

Omaishoidontukea maksettiin Lapin hyvinvointialueella viime vuonna yhteensä 9,6 miljoonaa euroa, ja budjetti on tänä vuonna saman suuruinen. Ensi vuodelle esitetään korotusta niin, että potti nousisi 10,3 miljoonaan euroon. Päätöksen asiassa tekee aluevaltuusto 8. joulukuuta päättäessään ensi vuoden talousarviosta.

Laphan alueella on yhteensä 1787 ikääntyneiden sopimusomaishoitajaa sekä 617 alle 65-vuotiaiden henkilöiden sopimusomaishoitajaa. Sopimusomaishoito tarkoittaa sitä, että omaishoitaja on tehnyt virallisen sopimuksen hyvinvointialueen kanssa. Tämän lisäksi huomattavasti suurempi joukko hoitaa läheistään ilman sopimusta.

Omaishoitajien viikon tilaisuuden järjestivät yhteistyössä Lapin hyvinvointialue, Omaishoitajaliitto ja alueen omaishoidon verkosto. Valtakunnallisen Omaishoitajaliiton paikallisyhdistys on Lapissa Napapiirin Omaishoitajat.